Keski-Suomen alueelliset kehitysnäkymät I/2024: Turbulenssin pyörteessä orastavaa nousukipinää?

Bio- ja kiertotaloudella on suuri merkitys maakunnassa. Keskeisiä toimialoja ovat teknologiateollisuus sekä metsätalous ja -teollisuus. Nämä alat ovat myös osa vahvaa TKI-toimintaa tekevää kuituteollisuuden keskittymää. Keski-Suomessa on vahvaa ict-alan ja kyberturvallisuuden osaamista, joka yhdistyy moniin toimialoihin. PK-sektorilla konepaja- ja metalliteollisuus on vahvaa. Se on hakenut viime aikoina uusia avauksia nousevasta puolustusteollisuudesta.

Talouden supistuminen näkyy työllisyydessä

Työttömien ja lomautettujen määrä on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna, mutta siitä huolimatta tilanne on edelleen huomattavasti parempi kuin lähimenneisyyden synkimpinä aikoina vuonna 2015. Suhdanneherkkä rakennusala kärsii taantumasta selvästi.

– Opiskelija-asuntojen rakentaminen, julkiset investoinnit, saneeraaminen sekä kauppatilojen rakentaminen tuovat pientä helpotusta tilanteeseen. Muun muassa tulevan kolmen vuoden Keskimaan investoinnit ovat Keski-Suomessa yli 100 miljoonaa. Yksi näistä on Keskimaan hotelli- ja ravintolalinjan tähän asti suurin hanke, 32 miljoonan investointi Jämsän Himokselle, mikä on positiivinen valopilkku majoitus- ja ravitsemisalalla ja tuo alalle työpaikkoja, toteaa johtava asiantuntija Päivi Hamarus ELY-keskuksesta.

Korona-ajan vaikutukset näkyvät työmarkkinoilla yhä. Talouden laskusuhdanne tuo siihen lisäksi kerrannaisvaikutuksia. Suurin vaikutus näkyy majoitus- ja ravitsemisalalla, joka kärsii koronan aiheuttamista kohtaanto-ongelmista.

– Alalla on suurta tarvetta työvoimalle, mutta toisaalta vähentynyt kysyntä pakottaa lykkäämään rekrytointeja osassa yrityksiä, asiantuntija Valtteri Nivala TE-palveluista avaa.

Kohtaanto-ongelmista kärsii myös sote-ala, jolta osa työntekijöistä vaihtoi ammattia koronan aikana.

Elinkeinoelämän kaksijakoisuus

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sekä jo aiemmin sovitut hankkeet näkyvät Keski-Suomen puolustusteollisuudessa paitsi tilauskirjojen täyttymisenä myös uusina investointeina ja työpaikkoina. Suurimpia hyötyjiä ovat Patria ja Nammo Vihtavuori Oy, mutta myös pienemmät toimijat ovat kasvattaneet merkittävästi tilauskantaansa. Puolustusteollisuus ei suinkaan ole ainoa, jolla menee vähintään tyydyttävästi, mutta jopa alojen sisälläkin saattaa olla isoja yrityskohtaisia eroja.

Toisaalta on aloja, kuten jo aiemmin mainittu rakennusteollisuus, jotka kärsivät niin taantumasta kuin esimerkiksi vaikeasta geopoliittisesta maailmantilanteesta.

– Kuluvan vuoden aikana inflaation toivotaan hellittävän, korkojen laskevan ja sitä kautta reaalipalkkojen nousevan, mikä toisi myönteistä virettä. Rakennusalan taantuman vaikutukset näkyvät jo muiden alojen yrityksissä, esimerkiksi metalli- ja puuteollisuuden sekä pakkaus- ja ohjelmistoalojen yrityksissä. Myös asiakkaiden konkurssit ja maksukyvyttömyys heijastuvat yritysten tulokseen, Hamarus muistuttaa.

Yhden vaikean haasteen Keski-Suomelle tuo kuntatalouden tilanne. Näkymät ovat useissa kunnissa ennenkuulumattoman huonot. Signaaleja rakenteellisesta murroksesta on näkyvissä. Valtionosuuksien pienentyminen haastaa jo nyt ja kiristää edelleen kuntia tulevinakin vuosina. Lisäksi hyvinvointialueen alijäämäinen talous ja soteuudistuksen tuomat muutokset sekä työllisyyspalveluiden siirtyminen kuntien vastuulle tuovat lisää menopaineita.

Lue aiheesta lisää:

Keski-Suomen Alueelliset kehitysnäkymät I/2024-raportti löytyy osoitteesta: https://info.keskisuomi.fi/julkaisut/#aluekatsaukset

Valtakunnalliset Alueelliset kehitysnäkymät -raportti:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165594

Alueelliset kehitysnäkymät on työ- ja elinkeinoministeriön ja ELY-keskusten kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä julkaisu, johon on koottu ELY-keskusten näkemykset alueensa seutukuntien nykytilasta ja tulevaisuuden kehitysnäkymistä. Keski-Suomen osio on tehty Keski-Suomen ELY-keskuksen, Keski-Suomen liiton ja seutujen asiantuntijoiden yhteistyönä.