Uutta tietoa kasviproteiineista: härkäpapu sopii täydentämään suomalaista ruokavaliota
Tuoreen kansainvälisen ja monitieteisen tutkimuksen mukaan härkäpavun proteiinin sulavuus elimistössä on melko hyvä, mutta se ei sellaisenaan sisällä tarpeeksi kaikkia välttämättömiä aminohappoja.
Helsingin yliopiston Leg4Life-hankkeessa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että välttämättömistä aminohapoista härkäpavussa oli histidiiniä ja tryptofaania riittämättömästi, myöskään rikkipitoisten aminohappojen määrä ei ollut optimaalinen. Härkäpavun proteiinin sulavuus elimistössä on tutkijoiden mukaan melko hyvä.
- Tutkimustietoa kasviperäisten proteiinien sulavuudesta ja hyväksikäytettävyydestä ihmiselimistössä on niukasti. Vaikka kasviproteiinien laatu on keskimäärin eläinproteiineja heikompaa, yhdistämällä palkokasveja ja viljavalmisteita proteiinin lähteinä saadaan elimistön tarpeisiin riittävä aminohappokoostumus. Soijan aminohappokoostumus sellaisenaan on oivallinen, mutta kotimaisten palkokasvien käyttöä olisi järkevää lisätä ympäristönäkökohdat huomioiden, toteaa dosentti Suvi Itkonen Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.
Härkäpavun proteiinin sulavuudesta tuloksia monitieteisellä ja kansainvälisellä yhteistyöllä
Suomessa viljellyn härkäpavun proteiinin ja aminohappojen sulavuutta elimistössä tutkittiin ranskalaisilla koehenkilöillä yhteistyössä AgroParisTechin kanssa. Vapaaehtoiset koehenkilöt nauttivat härkäpapuaterian, minkä jälkeen ateriamassan etenemistä ruoansulatuskanavassa seurattiin kahdeksan tunnin ajan. Ohutsuolen loppuosasta kerättiin näytteitä, joista määritettiin proteiini- ja aminohappopitoisuuksia.
-Tällä typen isotooppeihin perustuvalla tutkimusmenetelmällä pystyimme tarkastelemaan erikseen kokonaisproteiinin ja yksittäisten aminohappojen sulavuutta ohutsuolessa sekä imeytymistä verenkiertoon. Nykyään jokaista aminohappoa tulisi käsitellä erillisenä ravintoaineena, sillä niillä on erilaisia tehtäviä elimistössä, Itkonen kertoo.
-Tämä tutkimustyö on erinomainen esimerkki monitieteisyyden ja kansainvälisen yhteistyön voimasta. Hanke yhdisti Helsingin yliopiston kasvintuotanto- ja maaperätieteiden sekä elintarvike- ja ravitsemustieteiden tietotaidon ranskalaisten ainutlaatuiseen menetelmäosaamiseen. Maataloustieteiden osaston tutkijat Frederick Stoddardin ja Asko Simojoen johdolla vastasivat tutkimuksessa käytettyjen harvinaisella typen 15-isotoopilla lannoitettujen härkäpapujen haasteellisesta viljelystä. Papujen prosessointi tutkimusaterioiksi suunniteltiin ja toteutettiin puolestaan elintarvike- ja ravitsemustieteiden osastolla. Varsinainen sulavuustutkimus toteutettiin kansainvälisesti Suvi Itkosen tutkijavaihdon aikana, kiteyttää tutkimuksen ideoija ja Leg4Life-hankkeen johtaja, apulaisprofessori Anne-Maria Pajari.
Härkäpapua käytetään yhä enenevässä määrin myös teollisten kasviproteiinivalmisteiden raaka-aineina. Tutkijoiden mukaan kasviproteiinien sulavuudesta ja hyväksikäytettävyydestä tarvitaan lisää tutkimustietoa, sillä kasvipainotteiset ruokavaliot ovat yhä suositumpia. Myös viime vuonna päivitetyissä pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa painotetaan kasvikuntapainotteisuutta sekä terveys- että ympäristönäkökulmista.
Monitieteinen Leg4Life (Legumes for Sustainable Food System and Healthy Life – Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä) hanke toteutetaan Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen Tutkimuksen Neuvoston rahoittamana. Hanke pyrkii palkokasvien käyttöä lisäämällä saamaan aikaan laajaa yhteiskunnallista muutosta kohti terveellisempää ruokajärjestelmää sekä ilmastoneutraalia ruoantuotantoa ja -kulutusta. Hankkeessa tutkitaan Suomen olosuhteissa menestyviä palkokasveja viidessä laajassa työpaketissa, jotka kattavat koko ruokaketjun pellolta pöytään.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiEeva KarmitsaViestintä, Helsingin yliopisto
Puh:0294158461Puh:0504150396eeva.karmitsa@helsinki.fiSuvi ItkonenDosenttiMaatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
Puh:02941 57437suvi.itkonen@helsinki.fiLinkit
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Laulaminen korjaa aivojen kieliverkostoa aivoverenkiertohäiriön jälkeen16.5.2024 07:45:00 EEST | Tiedote
Laulaminen kuntouttaa puheentuottoa aivoverenkiertohäiriön jälkeisessä afasiassa. Helsingin yliopiston tutkijat selvittivät, mihin laulamisen kuntouttava vaikutus aivoissa perustuu.
Kulta, hopea ja kupari kierrätysmateriaaleista aiempaa kestävämmillä menetelmillä15.5.2024 15:17:42 EEST | Tiedote
Elektroniikkajäte, vanhat akut tai aurinkopaneelit ovat muuttumassa kaivostoiminnan rinnalle tärkeäksi arvometallien lähteeksi. Helsingin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet menetelmiä, joilla arvometallit voidaan liuottaa ja erotella samalla kertaa ja lisäksi liuotin voidaan uusiokäyttää.
Uskonnollinen pukeutuminen työpaikalla tukee monimuotoisuutta ja tasa-arvoa15.5.2024 08:34:33 EEST | Tiedote
Suomi monimuotoistuu. Se näkyy myös työpaikoilla, joten sitä on tärkeää ymmärtää ja tukea. Yksi monimuotoistumisen merkki on uskonnollinen pukeutuminen.
Finna.fi laajentaa palveluaan pohjoissaamenkielisille15.5.2024 07:26:00 EEST | Tiedote
Suomen johtava kulttuurin ja tieteen hakupalvelu Finna.fi palvelee nyt pohjoissaamen kielellä. Pohjoissaamenkieliset pääsevät ensi kertaa käyttämään kirjastojen, arkistojen ja museoiden tarjoamia verkkosisältöjä ja -palveluita omalla äidinkielellään.
Finna.fi viiddida bálvalusas davvisámegielagiidda15.5.2024 07:26:00 EEST | Tiedote
Suoma kultuvrra ja diehtaga njunuš ohcanbálvalus Finna.fi gávdno dál maiddái davvisámegillii. Davvisámegielagat besset vuosttas háve geavahit girjerájuid, arkiivvaid ja museaid neahttasisdoaluid ja -bálvalusaid iežaset eatnigillii.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme