IMF julkaisee maaraportin Suomen taloudesta
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) on saanut päätökseen vuosittaisen arvionsa Suomen talouden tilasta ja näkymistä. IMF:n johtokunta hyväksyi raportin 15. tammikuuta, ja se julkaistaan tiistaina 21. tammikuuta.

IMF:n mukaan Suomen talous on alkanut toipua taantumasta, mutta rakennussektorin heikkous ja ulkoisen kysynnän vaimeus hidastavat toipumista. Kasvun odotetaan kiihtyvän maltillisesti, 1,5 prosenttiin vuonna 2025, ja pysyvän keskipitkällä aikavälillä hieman alle puolentoista prosentin vauhdissa. Suomen talouden näkymiä heikentävät kuitenkin negatiiviset ulkoiset riskit. Lisäksi IMF tuo analyysissaan esiin mm. julkisen talouden haasteet, pankkisektorin vahvuuden ja rahoitusjärjestelmään kohdistuvat riskit.
IMF suosittelee Suomelle politiikkatoimia, jotka tukisivat kasvua ja vahvistaisivat taloutta. IMF:n politiikkasuosituksissa korostuvat julkisen talouden vakauttaminen ja velkasuhteen laskeminen, työvoimaan osallistumisen lisääminen, koulutustason nostaminen ja koulutetun ulkomaisen työvoiman houkuttelu. Tuottavuuden kasvua tulisi tukea rakenneuudistuksilla.
Laaja raportti käsittelee perusteellisesti talouden näkymiä ja riskejä sekä mm. julkista taloutta, tuottavuuden kehitystä ja rahoitusmarkkinoita.
Raportti perustuu keskusteluihin, joita IMF:n asiantuntijat kävivät marraskuussa 2024 suomalaisten viranomaisten, työmarkkinaosapuolten, yksityisten rahoituslaitosten, tutkimuslaitosten ja muiden tahojen kanssa, ja IMF:n asiantuntijoiden analyyttiseen työhön. Raportti edustaa IMF:n asiantuntijoiden arvioita ja näkemyksiä.
IMF seuraa jäsenmaidensa talouskehitystä tarkasti. IMF:n asiantuntijat vierailevat vuosittain jäsenmaissa tavaten laajasti erilaisia vastapuolia. Kerättyjen tietojen ja oman analyysinsa perusteella IMF laatii laajan selvityksen jäsenmaiden talouden tilasta ja antaa politiikkasuosituksia, joiden tarkoitus on tukea jäsenmaita talouspolitiikassa. Tämä nk. artikla IV -konsultaation maaraportti julkaistaan IMF:n johtokunnan hyväksymänä.
Englanninkielinen maaraportti on luettavissa IMF:n verkkopalvelussa Suomen maasivulla.
IMF:n lausunto Suomen taloudesta (Suomen Pankin tiedote 8.11.2024)
Taustatietoa Suomen Pankin kansainvälisestä yhteistyöstä ja IMF:stä
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anni NorringVanhempi ekonomisti
Puh:+358 9 183 2120anni.norring@bof.fiLinkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Inlåningen från hushållen var den största genom tiderna i november 20257.1.2026 10:00:00 EET | Pressmeddelande
Inlåningen från hushållen har ökat 2025 samtidigt som inlåningsräntorna har sjunkit. Inlåningen har ökat i alla inlåningsformer. Dessutom ingick finländska företag i november rikligt med nya avtal om tidsbunden inlåning.
Kotitalouksien talletuskanta oli kaikkien aikojen suurin marraskuussa 20257.1.2026 10:00:00 EET | Tiedote
Kotitaloudet ovat kasvattaneet talletuksiaan vuonna 2025 samaan aikaan kun talletusten korot ovat laskeneet. Talletukset ovat kasvaneet kaikissa talletusmuodoissa. Lisäksi suomalaiset yritykset solmivat marraskuussa runsaasti uusia määräaikaistalletussopimuksia.
Households' deposit stock at all-time high in November 20257.1.2026 10:00:00 EET | Press release
Households have increased their deposits in 2025 while interest rates on deposits have declined. Deposits have grown in all deposit categories. In addition, Finnish corporations concluded a high volume of new agreements on deposits with agreed maturity in November.
Referensränta och dröjsmålsräntor enligt räntelagen för tiden 1.1–30.6.202622.12.2025 13:30:00 EET | Pressmeddelande
Referensräntan enligt 12 § i räntelagen (633/1982) är 2,5 % för tiden 1.1–30.6.2026. Dröjsmålsräntan för denna period är 9,5 % per år (referensräntan med tillägg för sju procentenheter enligt 4 § i räntelagen). Den dröjsmålsränta som tillämpas i kommersiella avtal är 10,5 % per år (referensräntan med tillägg för åtta procentenheter enligt 4 a § i räntelagen).
Korkolain mukainen viitekorko ja viivästyskorot 1.1.–30.6.202622.12.2025 13:30:00 EET | Tiedote
Korkolain (633/1982) 12 §:n mukainen viitekorko ajanjaksona 1.1.–30.6.2026 on 2,5 %. Viivästyskorko tänä ajanjaksona on 9,5 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 §:n mukaisella 7 prosenttiyksikön lisäkorolla). Kaupallisiin sopimuksiin sovellettavaksi tarkoitettu viivästyskorko on 10,5 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 a §:n mukaisella 8 prosenttiyksikön lisäkorolla).
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme