Suomen Pankki

IMF julkaisee maaraportin Suomen taloudesta

Jaa

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) on saanut päätökseen vuosittaisen arvionsa Suomen talouden tilasta ja näkymistä. IMF:n johtokunta hyväksyi raportin 15. tammikuuta, ja se julkaistaan tiistaina 21. tammikuuta.

IMF:n mukaan Suomen talous on alkanut toipua taantumasta, mutta rakennussektorin heikkous ja ulkoisen kysynnän vaimeus hidastavat toipumista. Kasvun odotetaan kiihtyvän maltillisesti, 1,5 prosenttiin vuonna 2025, ja pysyvän keskipitkällä aikavälillä hieman alle puolentoista prosentin vauhdissa. Suomen talouden näkymiä heikentävät kuitenkin negatiiviset ulkoiset riskit. Lisäksi IMF tuo analyysissaan esiin mm. julkisen talouden haasteet, pankkisektorin vahvuuden ja rahoitusjärjestelmään kohdistuvat riskit.

IMF suosittelee Suomelle politiikkatoimia, jotka tukisivat kasvua ja vahvistaisivat taloutta. IMF:n politiikkasuosituksissa korostuvat julkisen talouden vakauttaminen ja velkasuhteen laskeminen, työvoimaan osallistumisen lisääminen, koulutustason nostaminen ja koulutetun ulkomaisen työvoiman houkuttelu. Tuottavuuden kasvua tulisi tukea rakenneuudistuksilla.

Laaja raportti käsittelee perusteellisesti talouden näkymiä ja riskejä sekä mm. julkista taloutta, tuottavuuden kehitystä ja rahoitusmarkkinoita.

Raportti perustuu keskusteluihin, joita IMF:n asiantuntijat kävivät marraskuussa 2024 suomalaisten viranomaisten, työmarkkinaosapuolten, yksityisten rahoituslaitosten, tutkimuslaitosten ja muiden tahojen kanssa, ja IMF:n asiantuntijoiden analyyttiseen työhön. Raportti edustaa IMF:n asiantuntijoiden arvioita ja näkemyksiä.

IMF seuraa jäsenmaidensa talouskehitystä tarkasti. IMF:n asiantuntijat vierailevat vuosittain jäsenmaissa tavaten laajasti erilaisia vastapuolia. Kerättyjen tietojen ja oman analyysinsa perusteella IMF laatii laajan selvityksen jäsenmaiden talouden tilasta ja antaa politiikkasuosituksia, joiden tarkoitus on tukea jäsenmaita talouspolitiikassa. Tämä nk. artikla IV -konsultaation maaraportti julkaistaan IMF:n johtokunnan hyväksymänä.

Englanninkielinen maaraportti on luettavissa IMF:n verkkopalvelussa Suomen maasivulla.

IMF:n lausunto Suomen taloudesta (Suomen Pankin tiedote 8.11.2024)

Taustatietoa Suomen Pankin kansainvälisestä yhteistyöstä ja IMF:stä

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Suomen Pankki

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki

Hushållens innehav i investeringsfonder ökade under 202410.2.2025 10:00:00 EET | Pressmeddelande

År 2024 investerade finländska hushåll 1,6 miljarder euro netto mer i finländska investeringsfonder[1]. Klart mest (1,0 miljarder euro) nya investeringar gjordes i aktiefonder och näst mest (500 miljoner euro) i räntefonder. Av de olika fondtyperna registrerade endast fastighetsfonder ett större belopp i inlösen än i nya investeringar, totalt 240 miljoner euro. Utöver de nya investeringarna ökade också värdet på de inhemska fondinnehaven under 2024 med över 3 miljarder euro. Vid utgången av 2024 uppgick hushållens investeringar i inhemska investeringsfonder till 38,7 miljarder euro. Dessutom hade hushållen en betydande andel (uppskattningsvis 25,1 miljarder euro[2]) investeringar i inhemska investeringsfonder genom fondanknutna försäkringsavtal. Under 2024 investerade de finländska hushållen också 1,2 miljarder euro mer i utländska investeringsfonder[3] och värdet på innehaven ökade med 1,0 miljarder euro. Vid utgången av 2024 utgjorde hushållens fondandelsinnehav i utländska investeri

Vuoden 2024 aikana kotitalouksien sijoitusrahasto-omistukset kasvoivat10.2.2025 10:00:00 EET | Tiedote

Vuoden 2024 aikana suomalaiset kotitaloudet sijoittivat nettomääräisesti 1,6 mrd. euroa lisää suomalaisiin sijoitusrahastoihin[1]. Selvästi eniten (1,0 mrd. euron edestä) uusia sijoituksia tehtiin osakerahastoihin ja seuraavaksi eniten (500 milj. euron edestä) korkorahastoihin. Rahastotyypeistä ainoastaan kiinteistörahastoista tehtiin lunastuksia enemmän kuin uusia sijoituksia, nettomääräisesti 240 milj. euron edestä. Uusien sijoitusten lisäksi myös kotimaisten rahasto-omistusten arvo kasvoi vuoden 2024 aikana yli 3 mrd. euroa. Vuoden 2024 lopussa kotitalouksien sijoitukset kotimaisiin sijoitusrahastoihin olivat 38,7 mrd. euroa. Lisäksi kotitalouksilla oli merkittävä määrä sijoituksia (arviolta 25,1 mrd. euron edestä[2]) kotimaisiin sijoitusrahastoihin sijoitussidonnaisten vakuutussopimusten kautta. Vuoden 2024 aikana suomalaiset kotitaloudet myös sijoittivat 1,2 mrd. euron edestä lisää ulkomaisiin sijoitusrahastoihin[3], ja omistusten arvo kasvoi 1,0 mrd. euroa. Vuoden 2024 lopussa ko

Households’ investment fund holdings increased in 202410.2.2025 10:00:00 EET | Press release

In 2024, Finnish households invested a further EUR 1.6 billion in net terms in Finnish investment funds[1]. Equity funds attracted clearly the largest investments (EUR 1.0 billion), followed by bond funds (EUR 500 million). Of the fund types, only real estate funds recorded more redemptions than new investments, totalling EUR 240 million, on net. In addition to new investments, the value of domestic investment fund holdings also appreciated by over EUR 3 billion in 2024. At the end of 2024, households’ holdings in domestic investment funds totalled EUR 38.7 billion. Households also had a significant amount of holdings (estimated at EUR 25.1 billion[2]) in domestic investment funds through unit-linked insurance policies. In 2024, Finnish households also invested a further EUR 1.2 billion in foreign investment funds[3], and the value of these holdings appreciated by EUR 1.0 billion. At the end of 2024, foreign investment fund units held by households amounted to EUR 8.6 billion, compared

Finlands långsiktiga tillväxt tyngs av ogynnsam demografi och svag produktivitet31.1.2025 12:00:00 EET | Pressmeddelande

Enligt Finlands Banks långsiktsprognos försvagar befolkningens åldrande och svag produktivitetstillväxt den ekonomiska tillväxten och hållbarheten i de offentliga finanserna. I basscenariot är BNP-tillväxten som högst på 2030-talet, då den årliga tillväxttakten uppgår till 1,8 % i genomsnitt. Utsikterna för den finländska ekonomin är svaga överlag om inte ytterligare insatser görs i utbildning, invandring av välutbildad arbetskraft och fasta investeringar i ny teknik. Nativiteten är låg, vilket minskar antalet barn inom utbildning och leder till att humankapital gradvis går förlorat.

Väestökehitys ja heikko tuottavuus painavat Suomen pitkän ajan kasvua31.1.2025 12:00:00 EET | Tiedote

Suomen Pankin pitkän aikavälin ennusteessa väestön ikääntyminen ja hidas tuottavuuskasvu heikentävät talouskasvua ja julkisen talouden kestävyyttä. Perusskenaariossa BKT kasvaa nopeimmillaan 2030-luvulla, jolloin kasvu on keskimäärin 1,8 % vuodessa. Talouden kasvu on yleisesti heikkoa ilman lisäpanostuksia koulutukseen, osaajien maahanmuuttoon ja uuden teknologian kiinteän pääoman investointeihin. Vähäinen syntyvyys supistaa koulutettavien lasten määrää ja heikentää vähitellen inhimillistä pääomaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye