Ensimmäisissä kestävyysraporteissa onnistumisia ja puutteita - BDO analysoi 88 CSRD-raporttia Suomen suurimmilta pörssiyhtiöiltä

Suuryritykset ovat julkaisseet Suomen ensimmäiset CSRD:n mukaiset kestävyysraporttinsa. BDO analysoi Helsingin pörssin OMXPHI-indeksissä noteerattujen yritysten 1.1.–14.5. aikana julkaistuja kestävyysraportteja. Otokseen valittiin ne 88 raporttia, jotka olivat CSRD:n mukaisia ja varmennettuja. Lisäksi BDO toteutti yhdeksän asiantuntijahaastattelua kestävyysraporttien varmentamiseen liittyen.

”Tarjoamme laajan kattauksen vertailutietoa ensimmäiseltä raportointikierrokselta. Ideana on, että toivuttuaan työläästä raportointirupeamasta yritykset voivat kehittää vastuullisuuden johtamisjärjestelmiään ja raportointiaan myös muiden yritysten kokemusten pohjalta”, BDO:n Nina Kokkonen kertoo. “Pyörää ei kannata keksiä uudelleen, joten julkaistut raportit tarjoavat myös raportointia suunnitteleville yrityksille hyvän tilaisuuden ottaa parhaat opit käyttöön.”

Olennaisimmat teemat tunnistava, tiivis raportointi erottuu edukseen

Keväällä 2025 julkaistun suomalaisen kestävyysraportin pituus vaihteli runsaan 8 000 ja 65 000 sanan eli 30–90 sivun välillä. Analyysin mukaan kestävyysraporttien laatu ei kuitenkaan korreloi dokumentin pituuden kanssa. Parhaat raportit ovat tiiviitä ja niissä yritykset ovat BDO:n mukaan onnistuneet kuvaamaan oikeasti olennaisimmat vastuullisuuden teemat tarkasti ja läpinäkyvästi. Raportoinnin laajuudessa ja laadussa edukseen erottuvat rakennusala, finanssisektori ja teollisuus.

Keskimäärin yritykset raportoivat 5,9 standardia. Yleisimmät standardit ovat ilmastonmuutos, oma työvoima ja hallinto, joiden voi sanoa muodostuneen raportoinnin perusstandardeiksi. Vähiten yritykset raportoivat biodiversiteetistä ja vesivarojen käytöstä.

Monilla vaikuttaa olleen vaikeuksia tehdä aidosti olennaisuusperusteista valintaa raportoinnin sisällöissä.

”ESRS:n ulkopuolelta tulevia yhtiökohtaisia vastuullisuusteemoja, kuten esimerkiksi toimitusvarmuus tai kyberturvallisuus, on tunnistettu vähäisesti ja raportoitu korkeintaan kevyesti, vaikka juuri nämä sisällöt voisivat tuoda olennaista lisäarvoa sidosryhmille”, Kokkonen arvioi.

Vastuullisuusraportoinnin painopiste keikahti negatiivisten vaikutusten käsittelyyn

CSRD-direktiivi parantaa raportoinnin luotettavuutta. Aiemmassa vapaaehtoisessa kestävyysraportoinnissa tuotiin herkästi esiin enemmän positiivisia vaikutuksia haasteiden sijaan.

”Tänä keväänä muutamat yritykset raportoivat edelleen selkeästi enemmän positiivisia vaikutuksia, mutta yleisesti painopiste on kääntynyt keskelle tai jopa lievästi negatiivisen puolelle. Kaikesta toiminnasta syntyy negatiivisia vaikutuksia, mutta kun ne on kuvattu ja ulkopuolisen toimesta varmennettu, yrityksen on helpompaa suunnitella myös niiden taklaamista”, Kokkonen sanoo.

Arvoketjut ja sidosryhmät esitetään kestävyysraporteissa usein pintapuolisesti eli liian yleisellä tasolla, mikä heikentää lukijan läpinäkyvyyttä siihen, missä vaiheessa arvoketjua vastuullisuuteen liittyvät vaikutukset todella syntyvät. Enemmistö yrityksistä on osallistanut olennaisimpien ESG-vaikutusten tunnistamiseksi oman työvoiman, asiakkaat, sijoittajat, yrityksen omistajat ja toimittajat. Vähäiselle huomiolle ovat jääneet rahoittajat, luonto tai haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät.

Hallitus vastaa kestävyysraportoinnin oikeellisuudesta

BDO:n osakas Vesa Vuorinen painottaa, että monissa yrityksissä on meneillään historiallinen kulttuurimuutos, kun välillä kevyestikin laadituista väittämistä joudutaan siirtymään kohti eksaktia tietoa, jonka oikeellisuudesta vastaa yrityksen hallitus – samaan tapaan kuin tilinpäätöksestäkin.

”Kestävyysraportoinnissa pitää todistaa, dokumentoida ja osoittaa, että julkisuuteen kerrottavat asiat ovat totta. Ulkopuolinen varmentaja menee vaikka hallituksen pöytäkirjoihin saakka tarkistamaan, onko hallitus hyväksynyt tietyt toimintaperiaatteet”, Vuorinen kertoo.

Siirtyminen tilinpäätöksen ja vastuullisuustiedon rinnakkaiseen, varmennettavaan raportointiin vaatii yrityksiltä paitsi uutta osaamista ja vanhasta pois oppimista, myös datainfrastruktuuria ja toimintatapojen muutosta.

CSRD ei ole pelkkä raportointiharjoitus

EU-komission tuoreet Omnibus-ehdotukset ovat luoneet hämmennystä pienempiin yrityksiin, joiden oli tarkoitus raportoida 2. vaiheessa eli vuonna 2026. Komission mielestä vaatimus oli muodostumassa pienemmille yrityksille ylitsepääsemättömän vaikeaksi, joten se antoi yrityksille kaksi vuotta lisäaikaa. EU tulee todennäköisesti myös pienentämään CSRD-velvoitettujen yritysten kokorajaa ja pakollisten datapisteiden määrää.

”Vaikka vielä on paljon avoimia kysymyksiä, nyt jos koskaan olisi hyvä muistaa, miksi raportointia ylipäätään tehdään”, BDO:n Vesa Vuorinen korostaa. ”CSRD-direktiivin ja ESRS-standardin mukainen kestävyysraportointi on ennen kaikkea vastuullisuuden johtamisjärjestelmä. Raportoitavat datapisteet eivät ole raportointia varten, vaan ne ovat asioita, jotka yritysten tulee hoitaa ensin käytännössä ja sitten myös raportoida. Tätä myös pankit ja rahoittajat edellyttävät.”

BDO jatkaa vastuullisuusraporttien analysoimista

BDO arvelee, että seuraavilla raportointikierroksilla tiedon saatavuutta ja johdonmukaisuutta sekä arvoketjun ja sidosryhmien tarkastelua tulee parantaa.

“Syvällisempää toimialakohtaisten erityspiirteiden tunnistamista ja tuomista osaksi kestävyysraporttia tullaan myös kehittämään esimerkkien kautta”, Kokkonen ennustaa.

BDO jakaa tulevaisuudessakin tietoa kestävyysraportoinnin parhaista käytännöistä ja toimialakohtaisista erityispiirteistä. Seuraavaksi se analysoi CSRD-raportteja syvällisemmin tietyillä toimialoilla.