Helsingin yliopisto

Leikkausten jälkeisissä laskimotukos- ja verenvuotoriskeissä huomattavia eroja

Jaa

Yli 10 miljoonan potilaan tiedot kattava tutkimus osoittaa, että riskit vaihtelevat huomattavasti leikkaustyypistä riippuen, mikä korostaa yksilöllisen riskinarvioinnin tärkeyttä. Tutkijat kehittivät uuden työkalun leikkauskomplikaatioiden riskien arviointiin.

Tutkimuksen keskeiset löydökset:

  • Riskien kirjo on valtava. Leikkauskohtainen riski ulottuu alle 0,1 %:sta (esim. sappirakon tähystysleikkaus) jopa 10 %:iin (esim. päivystyksellinen suolistoleikkaus). Myös merkittävän verenvuodon riski vaihtelee vastaavasti.
  • Syöpäleikkaus ei automaattisesti tarkoita korkeaa riskiä. Esimerkiksi laajassa lantion syöpäleikkauksessa tukosriski on yli 11 %, mutta tähystyksellä tehdyssä kohdun ja imusolmukkeiden poistossa riski on vain noin 1,2 %.
  • Tukos- ja vuotoriskin punninta on hoidon ytimessä. Lääkkeellinen tukosten ehkäisy vähentää laskimotukosten riskiä, mutta lisää verenvuotojen riskiä saman verran, mikä tekee riskien tunnistamisesta kriittistä hoidon räätälöinnissä.
  • Haastaa vakiintuneita käsityksiä laskimotukosten ehkäisyssä. Esimerkiksi tähystyksellä tehtävän mahan kavennusleikkauksen tukosriski on vain 0,3 % –  yhtä suuri kuin uusintatoimenpidettä vaativan verenvuodon riski. Tämä kyseenalaistaa usein nykykäytäntönä olevan rutiininomaisen ja pitkään jatketun verenohennuslääkityksen.

Uusi työkalu riskien arviointiin 

Tutkimuksen pohjalta on kehitetty ClueVTE-niminen riskilaskuri, joka on saatavilla ilmaiseksi verkossa osoitteessa www.cluevte.org. Tämä työkalu mahdollistaa lääkäreille ja potilaille tarkemman riskien arvioinnin ja auttaa tekemään päätöksiä ehkäisevästä lääkityksestä. Laskuri vaatii potilaan iän, painoindeksin ja mahdollisen aiemman laskimotukoksen tiedot.

Parempaa hoitoa potilaille

Tämä tutkimus on askel kohti sellaista tulevaisuutta, jossa voidaan välttää sekä turha ylihoito että vaarallinen alihoito.

– Potilaan kannalta tämä tarkoittaa parempaa hoitoa, vähemmän komplikaatioita ja suurempaa luottamusta siihen, että hänen hoitonsa on juuri sitä, mitä hän tarvitsee, väitöskirjatutkija Lauri Lavikainen sanoo.

– Terveydenhuoltojärjestelmän kannalta tämä tarkoittaa parempaa päätöksentekoa, resurssien viisaampaa käyttöä ja askelta kohti kestävämpää, vaikuttavampaa terveydenhuoltoa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye