Etla: Iranin sodan vaikutukset Suomen teollisuuteen jäävät maltillisiksi - teollisuuden lisäksi kasvua luvassa myös rakentamiseen ja palvelualoille
11.5.2026 00:01:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Suomen tehdasteollisuus jatkaa kasvussa tänä vuonna ja kasvu leviää nyt myös rakentamiseen ja palvelualoille. Näin arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla kevään toimialakohtaisessa ennusteessaan. Teollisuuden näkymät ovat kuitenkin kaksijakoiset: metalliteollisuudella pyyhkii hyvin, kun taas kemian- ja metsäteollisuuden näkymät ovat heikommat. Persianlahden tilanne aiheuttaa epävarmuutta monille toimialoille, mutta Etla arvioi, että vaikutukset teollisuuteen jäävät maltillisiksi. Teollisuuden vientiä tukee Suomen vientikysynnän kasvu sekä kilpailukyky, joka on varovaisillakin mittareilla kohtuullisella tasolla.

Etla arvioi maaliskuussa julkaistussa ennusteessaan Suomen talouden kasvavan tänä vuonna yhden prosentin ja ensi vuonna 1,5 prosenttia. Teollisuus jatkaa kasvussa ennustevuosina 2026–2028 ja kasvu leviää myös rakentamiseen ja palvelualoille. Bkt:n kasvu on yritysvetoista, koska sopeutustoimien myötä julkiset palvelut eivät kasva.
Tehdasteollisuuden ennustetaan kasvavan noin kaksi prosenttia tänä vuonna ja sama kasvuvauhti jatkuu myös vuosina 2027 ja 2028. Myös alan työllisyyden ja työtuntien odotetaan kasvavan tulevina vuosina, toki maltillisesti. Uhkakuvia kasvulle luo Iranin sodan jatko. Etla arvioi kuitenkin, että sodan vaikutukset Suomen tehdasteollisuuteen jäävät kohtuullisen pieniksi.
– Iranin sota on nostanut energian hintoja, mikä heikentää EU:n ja erityisesti Saksan talouskasvua. Sitä kautta sota voisi haurastuttaa myös Suomen vientikysyntää. Odotamme kuitenkin, että sodan vaikutukset jäävät pieniksi. Tehdasteollisuuden luottamus on jatkanut kohenemistaan tänä vuonna ja uusien tilausten arvo on kasvanut selvästi. Teollisuuden vientiä tukee paitsi vientikysynnän kasvu, myös kohtuullisella tasolla oleva kustannuskilpailukyky, arvioi Etlan vanhempi tutkija Sakari Lähdemäki.
Lähdemäki huomauttaa kuitenkin, että euron oletetaan pysyvän selvästi vahvistuneena pitkään, mikä vaikuttaa negatiivisesti euroalueen vientiin ja näin välillisesti myös Suomen teollisuuteen. Koko teollisuudessa ei myöskään kaikilla ole yhtä kirkkaat näkymät vaan ala on jakautunut kahtia. Metalliteollisuuden näkymät ovat vahvat, kun taas kemian- ja metsäteollisuuden näkymät ovat heikohkot.
– Telakkateollisuuden näkymät ovat vain vahvistuneet. Turun telakan kaksi risteilijätilausta, jäänmurtajatilaukset ja Puolustusvoimien tilaukset vahvistavat aiempaa arviotamme siitä, että telakkateollisuus läpikäy parhaillaan jonkinlaista renessanssia. Myöskin kemian ja metsäteollisuuden sisällä esimerkiksi lääketeollisuuden ja puuteollisuuden näkymät ovat kohtalaiset, sanoo Lähdemäki.
Rakentaminen saamassa kasvusta kiinni
Rakentamisen arvonlisäyksen arvioidaan pitkän tauon jälkeen jälleen kasvavan tulevina vuosina. Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi jo viime vuonna ja selkeintä kasvu on ollut erikoistuneessa rakennustoiminnassa, mutta myös asuinrakentamisen liikevaihto on kasvanut.
Kaikkiaan rakentamisen palautuminen on kuitenkin hidasta, sillä reaalikorko pysyttelee aiempaa korkeammalla tasolla ja Iranin sodan uudelleen nostama epävarmuus tulevasta korkotasosta viivyttää uusien asuntojen kaupan käynnistymistä.
Kaupan ala kääntynyt varovaiseen nousuun
Yksityisten palvelualojen arvonlisäyksen kasvu vahvistuu tänä vuonna 1,6 prosenttiin ja hieman lisää ensi vuonna. Piristyvän kasvun taustalla on viime vuotta vahvempi kehitys erityisesti kaupan alalla, rahoitus- ja vakuutusalalla sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnoissa.
– Yksityisten palvelualojen liikevaihto kasvoi vuoden alussa laaja-alaisesti. Liikevaihto ei ole sama asia kuin arvonlisäys, mutta kehitys lupaa joka tapauksessa hyvää palvelualoille. Muun muassa kaupan alan neljä vuotta jatkunut arvonlisäyksen alamäki kääntyy tänä vuonna vajaan prosentin kasvuun. Persianlahden tilanne voi toki vielä tuoda kehitykseen riskiä, huomauttaa Etlan vanhempi tutkija Ville Kaitila.
Hotelli- ja ravintola-ala kärsii heikosta kotimaisesta kysynnästä ja kasvaa prosentin verran tänä vuonna. Alan valopilkkuna tuikkii kasvanut Suomeen suuntautuva ulkomainen matkailu, joka kuitenkin koskettaa lähinnä Uuttamaata ja Lappia.
Polttoaineiden hintojen nousu Iranin sodan myötä vaikuttaa suoraan kuljetuksen ja varastoinnin toimialan kysyntään ja kannattavuuteen. Etla arvioikin, että toimialan arvonlisäyksen määrä alenee vielä hieman tänä vuonna, mutta kasvaa aavistuksen ensi vuonna.
Informaatio- ja viestintäalan viime vuoden voimakas kasvu jatkuu myös tänä vuonna ja ala kasvaa vajaan neljän prosentin tahtia. Tekoälyn mahdollisuudet vahvistavat kasvua ja ala pysyy lähivuosina nopeimmin kasvavana toimialana.
Kevään 2026 Suhdanne Toimialat perustuu Etlan maaliskuussa julkaisemaan Suhdanne Kevät 2026 -makrotalouden ennusteeseen ja mm. Suomen kansantalouden panos-tuotosmalliin. Suhdanne Toimialat sisältää yksityiskohtaista tietoa seuraavilta toimialoilta: metalliteollisuus, metsäteollisuus, kemian- ja elintarviketeollisuus, rakentaminen sekä yksityinen palvelusektori.
Liitteet (1 kpl): Suhdanne Toimialat Kevät 2026. EMBARGO 11.5.2026 KLO 00:01

Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Vanhempi tutkija Ville Kaitila (palvelutoimialat)
Vanhempi tutkija Sakari Lähdemäki (teollisuus ja rakentaminen)
Ville KaitilaVanhempi tutkija, ETLA
Puh:050-410 1012ville.kaitila@etla.fiSakari LähdemäkiVanhempi tutkija, ETLA
Puh:040 746 2991sakari.lahdemaki@etla.fiKuvat




Liitteet
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Suomi poikkeuksellinen alisuoriutuja tavaraviennissä – osuus maailmanmarkkinoilla puolittunut30.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen osuus maailman tavaraviennin kokonaisarvosta on pudonnut 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin vuosina 2002–2024, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Toisin kuin useimmat muut vanhat teollisuusmaat, Suomi ei ole onnistunut kompensoimaan heikentynyttä viennin suorituskykyään kysynnän kannalta suotuisalla tuotevalikoimalla. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta Suomen viennin markkinaosuus on alentunut toiseksi eniten tutkimuksessa vertailtujen 42 maan joukossa.
Aki Kangasharju ja Tero Kuusi: Näin yritysveron tuotto maksimoidaan22.6.2026 05:00:00 EEST | Tiedote
Yhteisöverojen tulossa olevaa kevennystä kritisoidaan, koska sen pelätään vähentävän verotuottoja. Pelko kohdistuu väärään kohtaan. Verotulojen kannalta olennaisempaa on, paljonko yritykset pystyvät tekemään voittoja, kuin se, peritäänkö veronalaisista voitoista veroa 18 vaiko 20 prosenttia. Veroprosentti pitäisi asettaa niin, että sillä maksimoidaan yritysten voitontekokyky eikä staattisesti arvioitu verotulojen määrä, kirjoittavat tuoreessa Etla-kolumnissa toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Tuore tutkimus: Nelipäiväinen työviikko leikkaisi vientituloja miljardeilla, kiky-sopimus toi maltillista kasvua15.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Siirtyminen nelipäiväiseen työviikkoon ilman työaikaa kompensoivaa tuottavuuden kasvua leikkaisi Suomen metsä- ja terästeollisuuden vientituloja neljässä vuodessa jopa 2,4 miljardia euroa, selviää Etlan, VATTin ja Aalto-yliopiston tutkijoiden tuoreesta tutkimuksesta. Erityisesti pääomavaltaisessa vientiteollisuudessa lyhyemmän työajan mahdolliset tuottavuushyödyt ovat tutkijoiden mukaan epätodennäköisiä tuotantoteknologian jäykkyyden vuoksi. Sitä vastoin vuosina 2017–2019 Suomessa toteutettu kilpailukykysopimus onnistui tavoitteessaan parantaa kustannuskilpailukykyä. Kikyn arvioidaan kasvattaneen tuloja vientimarkkinoilla liki 240 miljoonaa euroa.
Konepajoille ja rakennusalalle kustannuspaineita – EU:n hiilirajamekanismin laajennus epäsuoriin päästöihin ei kuitenkaan romuta Suomen teollisuuden kilpailukykyä10.6.2026 09:01:00 EEST | Tiedote
EU:n hiilirajamekanismin (CBAM) mahdollinen laajentaminen myös epäsuoriin päästöihin ei aiheuta Suomen tuontiin merkittäviä muutoksia. CBAM-laajennus vähentäisi jonkin verran tuontia päästökaupan ulkopuolisista maista. Tuonti reagoi laajennukseen voimakkaimmin alumiinisektorilla, kun taas raudan ja teräksen kohdalla vaikutukset ovat maltillisempia. Kustannuspaineet kohdistuvat Suomessa erityisesti rauta- ja terässektoriin sekä näitä hyödyntäviin toimialoihin, kuten rakennus- ja konepajateollisuuteen.
Etla: Geopoliittiset jännitteet ja suurvaltojen kilpailu kaventavat kansainvälistä innovaatioyhteistyötä9.6.2026 09:02:00 EEST | Tiedote
Suurvaltojen välinen teknologinen kilpailu ja maailmantalouden pirstoutuminen ovat merkittävästi vähentäneet kansainvälistä yhteistyötä keksinnöissä ja innovaatioissa, ilmenee Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreesta tutkimuksesta. Geopoliittisen fragmentaation voimistuminen on vähentänyt blokkirajat ylittävää keksijäyhteistyötä, heikentänyt keksijätiimien monimuotoisuutta ja kaventanut kansainvälisiä tiedonvaihdon kanavia. Tämän johdosta Euroopan asema keskeisillä teknologia-aloilla on vaarassa heikentyä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme