Asuntorakentaminen Suomessa paljon Itävaltaa kalliimpaa – Mikä ratkaisuksi?
RAKLI ja ympäristöministeriö selvittivät perusteellisten laskentojen kautta, millaisia kustannuseroja Suomen ja Itävallan välillä on. Hankkeessa vertailtiin kahta uudiskohdetta molemmissa maissa sekä analysoimalla toteutuneita kustannuksia että muuntamalla Itävallan kohteet Helsingin vaatimustasoon. Erot olivat huikeat: toisen uudiskohteen rakentaminen suomalaisittain oli 35 ja toisen 77 prosenttia kalliimpaa kuin Itävallassa.
Korjausrakentamisen osalta vertailu tehtiin käyttämällä Epiqr©-menetelmää, joka määrittää korjaushinnan rakennuksen elementtien ja järjestelmien kunnon perusteella. Kustannuseroksi saatiin korjaushankkeissa noin viidennes.
Tarvetta kulttuurinmuutokselle
Merkittäviä eroja rakennuskustannuksiin aiheuttavat työmaakäytännöt, kuten esimerkiksi käytettävän kaluston ja työmaakoppien määrä, sekä valittujen rakennusosien ja teknisten ratkaisujen hinta. Rakentamisen kokonaisprosessi on yksi rakentamisen kustannuksiin merkittävästi vaikuttava tekijä. Eroja löytyi muun muassa hankkeen eri osapuolten tehtävänkuvista ja vastuista. Helsingissä myös paikalliset, kansallisten rakentamismääräysten päälle tulevat vaatimukset nostavat hintaa.
"Selvitys osoitti, että meillä on tarvetta runsaammalle dialogille sekä prosessien ja hinnoittelun läpinäkyvyydelle osapuolten kesken. Itävallassa onnistutaan selvästi paremmin hankkeen palasten yhteensovittamisessa”, korostaa erityisasiantuntija Jaana Nevalainen ympäristöministeriöstä. Hän toteaa myös, että säännöksistä viestimiseen olisi panostettava jatkossa enemmän. ”Yhteyden suunnitelmista työmaalle pitää olla vahvempi ja jokaisen on arvioitava omia tekemisen tapojaan kriittisesti”, Nevalainen kehotti.
Edullisemmin, mutta laadusta tinkimättä
Klinikan loppuraportissa annetaan suosituksia siitä, miten asuntorakentamisen kustannuksia voitaisiin Suomessa karsia. Esimerkiksi prosesseja tehostavan ja virtaviivaistavan lean-ajattelun käyttöä suositellaan. Lisäksi tulee parantaa ymmärrystä eritasoisten määräysten ja vaatimusten kustannusvaikutuksista sekä siitä, millaisia tilaratkaisuja esimerkiksi yhteistilojen osalta asukkaat todella arvostavat ja haluavat. Syy-seuraus-suhteet toteutustapojen ja hinnan välillä eivät ole yksiselitteisiä: Itävallassa esimerkiksi suositaan paikalla rakentamista suomalaisen elementtirakentamisen sijaan, mutta silti rakentaminen on halvempaa.
Hinnoitteluun kaivataan lisää avoimuutta ja määrälaskentaan tarkkuutta. Työmaapalveluiden osalta tulee mitoitusta arvioida kriittisesti todellisen tarpeen näkökulmasta. Keskustelua pitää käydä myös siitä, kenen mikäkin tehtävä on järkevintä hoitaa, jotta rakentamisprosessi etenee mahdollisimman sujuvasti ja kustannustehokkaasti. ”Kansainvälinen vertailu tarjoaa erinomaisen pohjan omien tekemisen tapojemme tarkastelulle sekä kustannusrakenteen läpinäkyvyyden lisäämiselle. Itävaltalaiskohteet ovat hyvä osoitus siitä, ettei edullisempi rakentaminen ole synonyymi huonommalle laadulle”, painottaa toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen RAKLIsta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jyrki Laurikainen, toimitusjohtaja, RAKLI ry, puh. 040 844 2573
Jaana Nevalainen, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö, puh. 0295 250 195
Linkit
Tietoja julkaisijasta
RAKLI - Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen vastuulliset ammattilaiset. Jäsenemme ovat asuntojen, toimitilojen ja infrastruktuurin omistajia, rakennuttajia ja käyttäjiä tai näiden ammattimaisia edustajia. Yhdessä varmistamme, että Suomessa on tilaa hyvälle elämälle.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Rakli ry
Hallituksen kaavailema kiinteistöveron nosto heikentää entisestään kiinteistö- ja rakentamisalan suhdannetta22.8.2023 09:03:38 EEST | Tiedote
Hallituksen aikomus korottaa maapohjan kiinteistöveron alarajaa 1,3 prosenttiin on tuomassa kylmää vettä niskaan kaikille kiinteistönomistajille. Raklin tekemän vaikutusarvion perusteella esimerkiksi Helsingissä tai Espoossa sijaitsevan asuin-, toimisto- tai liikekiinteistön kiinteistöverokustannus voi nousta lähes 15 prosenttia. Ammattimaisia kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustavan Raklin mukaan mahdollinen korotus heikentää entisestään alan suhdannetilannetta.
Rakennus- ja purkujätteistä halutaan hyödyntää uudelleen vähintään 70 prosenttia10.8.2023 07:15:00 EEST | Tiedote
Suomessa syntyy vuosittain noin 1,6 miljoonaa tonnia rakennus- ja purkujätettä, josta vain noin puolet päätyy hyötykäyttöön. Ilmastotavoitteiden kiristymisen myötä rakennus- ja purkumateriaalien rooli rakentamisen ohjauksessa korostuu. Kansallinen tavoite on hyödyntää uudelleen vähintään 70 prosenttia syntyvästä purkujätteestä. Kestävän purkamisen green deal edistää tätä tavoitetta.
Helsinki Research Forum: Pääkaupunkiseudun toimistotilojen vajaakäyttö kasvussa10.7.2023 08:41:20 EEST | Tiedote
Helsinki Research Forum päivitti pääkaupunkiseudun keskeisten toimistoalueiden vajaakäyttöasteen sekä tarkastelussa olevan toimistokannan. Kesäkuun 2023 lopussa tyhjää toimistotilaa oli noin 560 000 neliömetriä. Vajaakäyttöaste nousi edelliseen kvartaalin loppuun verrattuna 0,8 prosenttiyksikköä. Merkittävimmät muutokset nähtiin Kalasatamassa ja Pitäjänmäellä.
Energiatehokkuussopimus kirittää kiinteistöalaa – energiaa on säästetty 335 000 kerrostaloasujan vuotuisen sähkönkulutuksen verran27.6.2023 07:00:00 EEST | Tiedote
Kiinteistöala on tehnyt kuluvan energiatehokkuussopimuskauden aikana lähes 6500 energiatehokkuustoimenpidettä ja näin saavuttanut huiman 469 gigawattitunnin vuotuisen energiansäästön. Tämä vastaa 335 000 kerrostaloasujan vuosittaista sähkölaskua. Sopimuskausi päättyy vuonna 2025 ja ala toivoo uudelta hallitukselta jatkoa energiatehokkuussopimukselle.
Rakli: Hallitusohjelma huomioi laajasti rakennetun ympäristön tarpeet ja luo näkyvyyttä tulevaisuuteen19.6.2023 14:24:12 EEST | Tiedote
Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry on tyytyväinen siihen, kuinka hallitusohjelma huomioi rakennetun ympäristön tarpeet ja luo näkyvyyttä sekä ennustettavuutta tulevaisuuteen. Hallituksen sitoutuminen sääntelyn keventämiseen sekä prosessien ja lupakäytäntöjen sujuvoittamiseen on tervetullutta ja tarpeellista. Rakli muistuttaa tulevaa hallitusta siitä, että hallitusohjelmaa toimeenpantaessa on tärkeää osallistaa alan toimijoita parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme