Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Digibarometri 2021: Suomi säilyttää kakkossijan digitaalisuuden hyödyntämisessä – verkkokaupan kehityksessä Suomi ei kuitenkaan yllä kärjen vauhtiin

Jaa

Suomi sijoittuu digitaalisuuden hyödyntämisessä jo toistamiseen hopeasijalle maiden välisessä vertailussa, ilmenee tuoreesta 2021 Digibarometristä. Ykköspaikalla Suomi on julkisen sektorin vertailussa, ja myös yrityksissä sijoitus on noussut muutaman pykälän. Sen sijaan kansalaisten digitaidoissa sijoitus on heikentynyt. Barometrin erityisteema on tänä vuonna verkkokauppa, joka on viime vuosina kasvanut Suomessa verrattain hitaasti. Verkkokaupan kehitys on ollut monin paikoin Euroopassa Suomea nopeampaa ja moni itäisen Euroopan maa on noussut jo kehityksessä Suomen rinnalle tai ohi.

Digibarometrin kokonaisindeksi.
Digibarometrin kokonaisindeksi.

Vuoden 2021 Digibarometrissä Suomi onnistui säilyttämään viime vuoden hopeasijansa maiden välisessä vertailussa. Vertailun kärkipaikkaa hallitsee viime vuoden tapaan Tanska ja kolmanneksi kapuaa Ruotsi aiemmalta kuudennelta sijalta. Sen sijaan Yhdysvallat tippuu kolmannelta sijalta viidenneksi, kun myös Norja kiilaa sen ohi neljänneksi täydentäen Pohjoismaista menestystä. Kuudennella sijalla on Alankomaat.

Digibarometri vertailee ja mittaa digitaalisuuden hyödyntämistä 22 maan kesken kolmella eri tasolla (edellytykset, käyttö ja vaikutukset) sekä kolmella pääsektorilla (yritykset, kansalaiset ja julkinen). Vuoden 2021 Digibarometrissä Suomi menestyy parhaiten julkisen sektorin vertailussa nousten sijalle 1. Yritysten välisessä vertailussa sijoitus on kohentunut muutaman pykälän, mutta kansalaisten tasolla heikentynyt yhden sijan. Molemmissa Suomen sijoitus on neljäs. Suomi nousee ykköspaikalle edellytyksiä tarkasteltaessa.

Toistaiseksi suomalaiset yritykset jäävät ICT-pääoman vaikutuksissa bruttokansantuotteen kasvuun vertailumaiden heikoimmin menestyneiden joukkoon. Tässä vertailussa Suomi on pärjännyt pitkään heikosti, mikä on huolestuttavaa, huomauttaa Etlan johtava tutkija Timo Seppälä.

– Suomi on ollut jo kahdeksan vuoden ajan tasaisesti mukana Digibarometrin kolmen parhaan maan kärkikahinoissa. Useiden verrokkimaiden historiaan mahtuu verrattain suuriakin vuosittaisia vaihteluita. Yksittäisten muuttujien tarkastelussa Suomen sijoitus pysyy tänäkin vuonna muuttumattomana. Lähimmät kilpailijamaamme ovat niin samalla tasolla Suomen kanssa, että pienetkin muutokset vaikuttavat lopullisiin sijoituksiin, toteaa Seppälä.

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.

Lähde: Digibarometrit 2014–2021

Verkkokauppa kehittyy hitaasti, muut maat tulevat jo Suomen rinnalle tai ohi

Verkkokauppamyynnin keskimääräinen osuus yritysten liikevaihdosta on kasvanut hyvin maltillisesti Suomessa viime vuosikymmenellä. Verkkokauppamyynnin osuus kotimaisissa yrityksissä oli vuonna 2011 kuutisen prosenttia liikevaihdosta, kun vastaava osuus vuonna 2019 oli seitsemän prosenttia.

Kehitystahti on ollut verkkaista myös verkkokauppaa harjoittavien yritysten osuudessa. Niin Suomessa kuin EU-27 maissakin keskimäärin 18 prosenttia yrityskannasta harjoitti verkkokauppamyyntiä vuonna 2020. Kuitenkin 10 vuotta sitten Suomessa verkkokauppamyyntiä harjoitti 16 prosenttia yrityksistä, mutta EU-27-maissa tuolloin vain 11 prosenttia - Suomen etumatka on siis kiritty umpeen.

Ruotsissa ja Tanskassa verkkokauppaa harjoittavien yritysten osuus oli suurempi jo vuonna 2011 kuin Suomessa vuonna 2020.

Kärkimaiden karatessa entistä kauemmaksi on Suomen rinnalle – ja jopa edelle – joillakin mittareilla tarkasteltuna noussut uusia haastajia itäisen Euroopan ja Balkanin alueen kehittyvistä verkkokauppatalouksista. Esimerkiksi Romaniassa ja Bosnia-Hertsegovinassa verkkokauppamyyntiä harjoittavien yritysten osuus oli viime vuonna jo sama kuin Suomessa. Vertailussa Suomen ohi kirivät esimerkiksi Liettua, Serbia ja Kroatia.

Suomen verkkokauppamyynti on hyvin voimakkaasti yritysmyyntiin keskittyvää. Viime vuonna kaksi kolmasosaa Suomen verkkokaupan liikevaihdosta muodostui yritysasiakkaille ja julkiselle sektorille kohdistetusta myynnistä. Kuluttajille suunnatun myynnin osuus oli yksi Euroopan pienimpiä.

Yhä suurempi osuus suomalaisista asioi vain ulkomaisissa verkkokaupoissa

Toistaiseksi kotimaiset verkkokaupat ovat pitäneet suhteellisen hyvin pintansa kotimaan markkinoilla. Alati suurempi osuus suomalaisista verkkokaupan kuluttaja-asiakkaista kuitenkin asioi yksinomaan ulkomaisissa verkkokaupoissa. Vuonna 2010 suomalaisista verkosta ostavista kuluttajista 89 prosenttia oli tehnyt ostoja kotimaisista verkkokaupoista viimeisen vuoden aikana. Vuonna 2019 vastaava osuus oli enää 78 prosenttia. Kun vain joka viidestoista ruotsalainen teki ostoja yksinomaan ulkomaisista verkkokaupoista, suomalaisista näin teki lähes joka neljäs.

Suomalaiset verkkokaupat ovat kehittyneet viime vuosina, mutta ulkomaisille asiakkaille myyminen on siitä huolimatta lähes harvinaisinta Euroopassa. Vuonna 2019 keskimäärin 43 prosenttia eurooppalaisista verkkokaupoista myi ulkomaille, mutta suomalaisista vain kolmasosa. Niin ikään verkkokauppa-alustojen hyödyntäminen on Suomessa lähestulkoon Euroopan vähäisintä. Kun Saksassa joka toinen ja Ruotsissa joka kolmas verkkokauppa myi viime vuonna alustojen välityksellä, Suomessa näin menetteli verkkokaupoista vain joka viides.

– Verkkokauppaa tulisi arvioida paljon laaja-alaisemmin. Esimerkiksi kansainvälisen myynnin sekä verkkokauppasovellusten ja alustojen hyödyntämisen näkökulmasta suorituskykymme on nykyisellään selvästi Euroopan keskitason alapuolella. Syyt tälle tulisi perusteellisesti selvittää tutkimuksella. Myöskään yritysten välisen verkkokaupan merkitystä ei tule unohtaa, sanoo Etlan tutkija Juri Mattila.

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta. Digibarometri: Kokonaisindeksi

 

Digibarometri 2021 julkaisijat ovat työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Elinkeinoelämän keskusliitto EK sekä Suomen Yrittäjät. Toteutuksesta vastaa Etlan tytäryhtiö Etlatieto.

Liitteet (2 kpl):

Kuvio 1 Digibarometri: Kokonaisindeksi

Kuvio 2 Digibarometri: Eräiden vertailumaiden sijoitukset kokonaisindeksissä vuosina 2014–2021.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Digibarometrin kokonaisindeksi.
Digibarometrin kokonaisindeksi.
Lataa
Digibarometri: Eräiden vertailumaiden sijoitukset kokonaisindeksissä vuosina 2014–2021.
Digibarometri: Eräiden vertailumaiden sijoitukset kokonaisindeksissä vuosina 2014–2021.
Lataa
Etlan johtava tutkija Timo Seppälä
Etlan johtava tutkija Timo Seppälä
Lataa
Etlan tutkija Juri Mattila
Etlan tutkija Juri Mattila
Lataa
Visuaalisesti uudistetun Digibaron kansi
Visuaalisesti uudistetun Digibaron kansi
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Vihreiden tuotteiden maailmanmarkkinat kasvavat – Suomella kaikki mahdollisuudet hypätä kehityksen kyytiin26.7.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävien vihreiden tuotteiden markkinat maailmalla kasvavat, myös tulevaisuudessa. Tärkein vientialue vihreille tuotteille on EU. Suomen osuus vihreiden tuotteiden maailmankaupasta on vain puoli prosenttia, mutta Suomella on kaikki edellytykset saada osuutensa vihreästä kasvusta, kun globaalit ilmastonmuutoksen torjuntatoimet alkavat tehota. Tuoreen tutkimuksen mukaan vihreiden teknologioiden sitaatteja kerääviä patentteja on Suomessa Saksaa ja Tanskaa vähemmän, mutta vihreät t&k-panostukset ovat olleet verrokkimaita korkeammalla tasolla.

Etla: Metsien hakkuilla merkittävä vaikutus hiilinieluihin – korona voimisti tilapäisesti Suomen nieluja19.7.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Vuosittain korjatulla runkopuun määrällä eli hakkuukertymällä on yllättävänkin suuri vaikutus hiilinielujen kehitykseen. Tämä käy ilmi Etlan tuoreesta tutkimuksesta. Hakkuut heikentävät vuotuista hiilinielua liki kaksinkertaisesti runkopuun mukana metsästä poistuvaan hiilimäärään verrattuna. Suomen metsänielut voimistuivat huomattavasti vuonna 2020, kun hakkuut vähenivät metsäteollisuuden kokeman koronashokin seurauksena.

Johtamiskäytännöillä on merkittävä yhteys yritysten tuottavuuden kasvuun6.7.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Yritysten johtamiskäytännöt vaikuttavat merkittävällä tavalla tuottavuuteen, ilmenee tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Korkeampi johtamisen taso on yhteydessä korkeampaan työn tuottavuuteen, ja toimipaikkojen johtamiskäytännöt voivatkin selittää jopa 24 prosenttia havaitusta tuottavuusvaihtelusta. Osuus on lähes yhtä suuri kuin tieto- ja viestintätekniikalla ja suurempi kuin tutkimus- ja kehittämistoiminnalla. Toimipaikkojen johtamiskäytäntöjen ja tuottavuuden välinen yhteys riippuu johtajien koulutustasosta ja sitä kautta heihin sitoutuneen inhimillisen pääoman määrästä. Tulokset kannustavat parantamaan yritysten johtamiskäytäntöjä tuottavuuden ja kilpailukyvyn edistämiseksi.

Etla: Suomenkin syytä ottaa käyttöön pysyvä t&k-verotukijärjestelmä30.6.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Suomen pitäisi uudistaa t&k-verohuojennusmallinsa pysyväksi ja koskemaan laajemmin yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaa. Tuoreen Etla Muistion mukaan kansainvälinen tutkimus antaa näyttöä siitä, että t&k-verotuet lisäävät sekä tutkimus- ja kehityspanostuksia että patentointia. Etlan aineistoanalyysi kertoo, että enemmän tukea tarjoavissa maissa yritykset myös investoivat enemmän tutkimukseen ja kehitykseen suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suomessa käyttöönotettava t&k-verotukijärjestelmä on kuitenkin suunniteltava huolella.

Suomi jäänyt tutkimus- ja kehittämisrahoituksessa kauas kilpailijamaista – osaajapula jarruttaa t&k-investointeja22.6.2021 09:03:25 EEST | Tiedote

Tutkimus- ja kehittämistoiminta on Suomessa kasvamassa, mutta hallituksen tavoittelemaa neljän prosentin t&k-intensiteettiä ei näillä näkymin saavuteta vuoteen 2030 mennessä. Tänään julkistetun tutkimuksen mukaan Ruotsi, Baltian maat ja Saksa ovat Suomen kovimmat kilpailijat yritysten t&k-toiminnan sijaintipaikkoina. Suuryritysten tutkimus- ja kehitystoiminnassa Suomi on säilyttänyt kilpailukykynsä, mutta toimintaympäristön isot muutokset tai osaavan henkilöstön saatavuusongelmien jatkuminen voivat muuttaa asetelman.

Suomi nousi 11. sijalle IMD:n kilpailukykyvertailussa – asema parani, kun koronapandemia iski muualle Suomea pahemmin17.6.2021 11:00:00 EEST | Tiedote

Suomi nousee sijalle 11 tänään julkaistussa 63 maan kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Sijoitus on Suomen paras kokonaissijoitus sitten vuoden 2009. Suomen suhteellinen asema IMD-vertailussa parani, koska kansantalouden kohtaama negatiivinen shokki niin tuotantoon kuin työllisyyteenkin oli koronakriisivuonna 2020 keskimääräistä pienempi. Pandemia kohteli siis Suomen taloutta vähemmän ankarasti kuin monia muita talouksia. Sveitsi nousi vertailun kärkipaikalle ja Ruotsi toiselle sijalle. Viime vuoden ykkönen Singapore putosi sijalle 5.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme