Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Digibarometri 2021: Suomi säilyttää kakkossijan digitaalisuuden hyödyntämisessä – verkkokaupan kehityksessä Suomi ei kuitenkaan yllä kärjen vauhtiin

Jaa

Suomi sijoittuu digitaalisuuden hyödyntämisessä jo toistamiseen hopeasijalle maiden välisessä vertailussa, ilmenee tuoreesta 2021 Digibarometristä. Ykköspaikalla Suomi on julkisen sektorin vertailussa, ja myös yrityksissä sijoitus on noussut muutaman pykälän. Sen sijaan kansalaisten digitaidoissa sijoitus on heikentynyt. Barometrin erityisteema on tänä vuonna verkkokauppa, joka on viime vuosina kasvanut Suomessa verrattain hitaasti. Verkkokaupan kehitys on ollut monin paikoin Euroopassa Suomea nopeampaa ja moni itäisen Euroopan maa on noussut jo kehityksessä Suomen rinnalle tai ohi.

Digibarometrin kokonaisindeksi.
Digibarometrin kokonaisindeksi.

Vuoden 2021 Digibarometrissä Suomi onnistui säilyttämään viime vuoden hopeasijansa maiden välisessä vertailussa. Vertailun kärkipaikkaa hallitsee viime vuoden tapaan Tanska ja kolmanneksi kapuaa Ruotsi aiemmalta kuudennelta sijalta. Sen sijaan Yhdysvallat tippuu kolmannelta sijalta viidenneksi, kun myös Norja kiilaa sen ohi neljänneksi täydentäen Pohjoismaista menestystä. Kuudennella sijalla on Alankomaat.

Digibarometri vertailee ja mittaa digitaalisuuden hyödyntämistä 22 maan kesken kolmella eri tasolla (edellytykset, käyttö ja vaikutukset) sekä kolmella pääsektorilla (yritykset, kansalaiset ja julkinen). Vuoden 2021 Digibarometrissä Suomi menestyy parhaiten julkisen sektorin vertailussa nousten sijalle 1. Yritysten välisessä vertailussa sijoitus on kohentunut muutaman pykälän, mutta kansalaisten tasolla heikentynyt yhden sijan. Molemmissa Suomen sijoitus on neljäs. Suomi nousee ykköspaikalle edellytyksiä tarkasteltaessa.

Toistaiseksi suomalaiset yritykset jäävät ICT-pääoman vaikutuksissa bruttokansantuotteen kasvuun vertailumaiden heikoimmin menestyneiden joukkoon. Tässä vertailussa Suomi on pärjännyt pitkään heikosti, mikä on huolestuttavaa, huomauttaa Etlan johtava tutkija Timo Seppälä.

– Suomi on ollut jo kahdeksan vuoden ajan tasaisesti mukana Digibarometrin kolmen parhaan maan kärkikahinoissa. Useiden verrokkimaiden historiaan mahtuu verrattain suuriakin vuosittaisia vaihteluita. Yksittäisten muuttujien tarkastelussa Suomen sijoitus pysyy tänäkin vuonna muuttumattomana. Lähimmät kilpailijamaamme ovat niin samalla tasolla Suomen kanssa, että pienetkin muutokset vaikuttavat lopullisiin sijoituksiin, toteaa Seppälä.

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.

Lähde: Digibarometrit 2014–2021

Verkkokauppa kehittyy hitaasti, muut maat tulevat jo Suomen rinnalle tai ohi

Verkkokauppamyynnin keskimääräinen osuus yritysten liikevaihdosta on kasvanut hyvin maltillisesti Suomessa viime vuosikymmenellä. Verkkokauppamyynnin osuus kotimaisissa yrityksissä oli vuonna 2011 kuutisen prosenttia liikevaihdosta, kun vastaava osuus vuonna 2019 oli seitsemän prosenttia.

Kehitystahti on ollut verkkaista myös verkkokauppaa harjoittavien yritysten osuudessa. Niin Suomessa kuin EU-27 maissakin keskimäärin 18 prosenttia yrityskannasta harjoitti verkkokauppamyyntiä vuonna 2020. Kuitenkin 10 vuotta sitten Suomessa verkkokauppamyyntiä harjoitti 16 prosenttia yrityksistä, mutta EU-27-maissa tuolloin vain 11 prosenttia - Suomen etumatka on siis kiritty umpeen.

Ruotsissa ja Tanskassa verkkokauppaa harjoittavien yritysten osuus oli suurempi jo vuonna 2011 kuin Suomessa vuonna 2020.

Kärkimaiden karatessa entistä kauemmaksi on Suomen rinnalle – ja jopa edelle – joillakin mittareilla tarkasteltuna noussut uusia haastajia itäisen Euroopan ja Balkanin alueen kehittyvistä verkkokauppatalouksista. Esimerkiksi Romaniassa ja Bosnia-Hertsegovinassa verkkokauppamyyntiä harjoittavien yritysten osuus oli viime vuonna jo sama kuin Suomessa. Vertailussa Suomen ohi kirivät esimerkiksi Liettua, Serbia ja Kroatia.

Suomen verkkokauppamyynti on hyvin voimakkaasti yritysmyyntiin keskittyvää. Viime vuonna kaksi kolmasosaa Suomen verkkokaupan liikevaihdosta muodostui yritysasiakkaille ja julkiselle sektorille kohdistetusta myynnistä. Kuluttajille suunnatun myynnin osuus oli yksi Euroopan pienimpiä.

Yhä suurempi osuus suomalaisista asioi vain ulkomaisissa verkkokaupoissa

Toistaiseksi kotimaiset verkkokaupat ovat pitäneet suhteellisen hyvin pintansa kotimaan markkinoilla. Alati suurempi osuus suomalaisista verkkokaupan kuluttaja-asiakkaista kuitenkin asioi yksinomaan ulkomaisissa verkkokaupoissa. Vuonna 2010 suomalaisista verkosta ostavista kuluttajista 89 prosenttia oli tehnyt ostoja kotimaisista verkkokaupoista viimeisen vuoden aikana. Vuonna 2019 vastaava osuus oli enää 78 prosenttia. Kun vain joka viidestoista ruotsalainen teki ostoja yksinomaan ulkomaisista verkkokaupoista, suomalaisista näin teki lähes joka neljäs.

Suomalaiset verkkokaupat ovat kehittyneet viime vuosina, mutta ulkomaisille asiakkaille myyminen on siitä huolimatta lähes harvinaisinta Euroopassa. Vuonna 2019 keskimäärin 43 prosenttia eurooppalaisista verkkokaupoista myi ulkomaille, mutta suomalaisista vain kolmasosa. Niin ikään verkkokauppa-alustojen hyödyntäminen on Suomessa lähestulkoon Euroopan vähäisintä. Kun Saksassa joka toinen ja Ruotsissa joka kolmas verkkokauppa myi viime vuonna alustojen välityksellä, Suomessa näin menetteli verkkokaupoista vain joka viides.

– Verkkokauppaa tulisi arvioida paljon laaja-alaisemmin. Esimerkiksi kansainvälisen myynnin sekä verkkokauppasovellusten ja alustojen hyödyntämisen näkökulmasta suorituskykymme on nykyisellään selvästi Euroopan keskitason alapuolella. Syyt tälle tulisi perusteellisesti selvittää tutkimuksella. Myöskään yritysten välisen verkkokaupan merkitystä ei tule unohtaa, sanoo Etlan tutkija Juri Mattila.

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta. Digibarometri: Kokonaisindeksi

 

Digibarometri 2021 julkaisijat ovat työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Elinkeinoelämän keskusliitto EK sekä Suomen Yrittäjät. Toteutuksesta vastaa Etlan tytäryhtiö Etlatieto.

Liitteet (2 kpl):

Kuvio 1 Digibarometri: Kokonaisindeksi

Kuvio 2 Digibarometri: Eräiden vertailumaiden sijoitukset kokonaisindeksissä vuosina 2014–2021.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Digibarometrin kokonaisindeksi.
Digibarometrin kokonaisindeksi.
Lataa
Digibarometri: Eräiden vertailumaiden sijoitukset kokonaisindeksissä vuosina 2014–2021.
Digibarometri: Eräiden vertailumaiden sijoitukset kokonaisindeksissä vuosina 2014–2021.
Lataa
Etlan johtava tutkija Timo Seppälä
Etlan johtava tutkija Timo Seppälä
Lataa
Etlan tutkija Juri Mattila
Etlan tutkija Juri Mattila
Lataa
Visuaalisesti uudistetun Digibaron kansi
Visuaalisesti uudistetun Digibaron kansi
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

IMD kilpailukykyvertailu: Suomelle paras sijoitus sitten vuoden 200522.6.2022 06:30:00 EEST | Tiedote

Suomi nousee tänä vuonna 8. sijalle IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Kaikkiaan 63 maan kilpailukykyvertailussa Suomen sijoitus on paras sitten vuoden 2005. Vertailun kärkeen kiri Tanska ohi viime vuoden kärkimaa Sveitsin, joka sijoittui nyt toiseksi. Kolmatta sijaa pitää Singapore. Suomen sijoitusta kohensi muun muassa yritysten suorituskyky. Sijoitukseen heikentävästi puolestaan vaikutti se, että koronapandemiassa Suomen bkt laski monia muita maita lievemmin, joten palautuminenkin on ollut muita lievempää.

Etla: Kaikki kasvuyritykset eivät ole skaalautuvia yrityksiä20.6.2022 08:30:00 EEST | Tiedote

Kaikki kasvuyritykset eivät ole skaalautuvia yrityksiä, vaikka usein niin väitetään. Digitaalinen liiketoiminta sekä vienti- ja kasvuhakuisuus ovat tärkeimpiä yrityksen skaalautuvuuden ennustajia, todetaan tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa. Myös innovaatiotoiminnalla havaittiin positiivinen yhteys skaalautuvuuteen eli yrityksen liikevaihdon kasvuun ilman, että kulut kasvavat samassa suhteessa. Tutkimuksen mukaan skaalautuvaa liiketoimintaa esiintyy Suomessa eniten ICT-alalla, prosessiteollisuudessa ja kaupan alalla.

Ukrainan sota näkyy jo tilastoissa: Vienti Venäjälle pudonnut rajusti kaikilla toimialoilla17.6.2022 09:00:00 EEST | Tiedote

Suomen tavaravienti ja -tuonti kehittyivät alkuvuonna odotusten mukaisesti, käy ilmi Etlan ennusteryhmän julkaisemasta kesäkuun Kuukausiraportista. Tavaraviennin määrä supistui tammi-maaliskuussa 14 prosenttia viime vuoden loppuun verrattuna. Tilastoissa näkyy nyt selvästi myös Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa, vienti Venäjälle putosi maalis-huhtikuussa rajusti lähes kaikissa tavararyhmissä.

Etla on vuoden talousennustaja15.6.2022 12:30:25 EEST | Tiedote

Etla on voittanut vuoden 2021 Talousennustaja-palkinnon. Palkinnon myöntää vuosittain Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Suomen talouden kehityksen parhaiten ennustaneelle taholle. Etlan suhdanneryhmä on lisäksi voittanut Focus Economicsin järjestämän kansainvälisen kilpailun Suomi-sarjan tarkimmista talousennusteista viime vuonna. Aiemmin keväällä Etla voitti myös Concensus Economics -kilpailun euroalueen tarkimmista talousennusteista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme