Digibarometri 2021: Suomi säilyttää kakkossijan digitaalisuuden hyödyntämisessä – verkkokaupan kehityksessä Suomi ei kuitenkaan yllä kärjen vauhtiin

Vuoden 2021 Digibarometrissä Suomi onnistui säilyttämään viime vuoden hopeasijansa maiden välisessä vertailussa. Vertailun kärkipaikkaa hallitsee viime vuoden tapaan Tanska ja kolmanneksi kapuaa Ruotsi aiemmalta kuudennelta sijalta. Sen sijaan Yhdysvallat tippuu kolmannelta sijalta viidenneksi, kun myös Norja kiilaa sen ohi neljänneksi täydentäen Pohjoismaista menestystä. Kuudennella sijalla on Alankomaat.

Digibarometri vertailee ja mittaa digitaalisuuden hyödyntämistä 22 maan kesken kolmella eri tasolla (edellytykset, käyttö ja vaikutukset) sekä kolmella pääsektorilla (yritykset, kansalaiset ja julkinen). Vuoden 2021 Digibarometrissä Suomi menestyy parhaiten julkisen sektorin vertailussa nousten sijalle 1. Yritysten välisessä vertailussa sijoitus on kohentunut muutaman pykälän, mutta kansalaisten tasolla heikentynyt yhden sijan. Molemmissa Suomen sijoitus on neljäs. Suomi nousee ykköspaikalle edellytyksiä tarkasteltaessa.

Toistaiseksi suomalaiset yritykset jäävät ICT-pääoman vaikutuksissa bruttokansantuotteen kasvuun vertailumaiden heikoimmin menestyneiden joukkoon. Tässä vertailussa Suomi on pärjännyt pitkään heikosti, mikä on huolestuttavaa, huomauttaa Etlan johtava tutkija Timo Seppälä.

– Suomi on ollut jo kahdeksan vuoden ajan tasaisesti mukana Digibarometrin kolmen parhaan maan kärkikahinoissa. Useiden verrokkimaiden historiaan mahtuu verrattain suuriakin vuosittaisia vaihteluita. Yksittäisten muuttujien tarkastelussa Suomen sijoitus pysyy tänäkin vuonna muuttumattomana. Lähimmät kilpailijamaamme ovat niin samalla tasolla Suomen kanssa, että pienetkin muutokset vaikuttavat lopullisiin sijoituksiin, toteaa Seppälä.

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.

Lähde: Digibarometrit 2014–2021

Verkkokauppa kehittyy hitaasti, muut maat tulevat jo Suomen rinnalle tai ohi

Verkkokauppamyynnin keskimääräinen osuus yritysten liikevaihdosta on kasvanut hyvin maltillisesti Suomessa viime vuosikymmenellä. Verkkokauppamyynnin osuus kotimaisissa yrityksissä oli vuonna 2011 kuutisen prosenttia liikevaihdosta, kun vastaava osuus vuonna 2019 oli seitsemän prosenttia.

Kehitystahti on ollut verkkaista myös verkkokauppaa harjoittavien yritysten osuudessa. Niin Suomessa kuin EU-27 maissakin keskimäärin 18 prosenttia yrityskannasta harjoitti verkkokauppamyyntiä vuonna 2020. Kuitenkin 10 vuotta sitten Suomessa verkkokauppamyyntiä harjoitti 16 prosenttia yrityksistä, mutta EU-27-maissa tuolloin vain 11 prosenttia - Suomen etumatka on siis kiritty umpeen.

Ruotsissa ja Tanskassa verkkokauppaa harjoittavien yritysten osuus oli suurempi jo vuonna 2011 kuin Suomessa vuonna 2020.

Kärkimaiden karatessa entistä kauemmaksi on Suomen rinnalle – ja jopa edelle – joillakin mittareilla tarkasteltuna noussut uusia haastajia itäisen Euroopan ja Balkanin alueen kehittyvistä verkkokauppatalouksista. Esimerkiksi Romaniassa ja Bosnia-Hertsegovinassa verkkokauppamyyntiä harjoittavien yritysten osuus oli viime vuonna jo sama kuin Suomessa. Vertailussa Suomen ohi kirivät esimerkiksi Liettua, Serbia ja Kroatia.

Suomen verkkokauppamyynti on hyvin voimakkaasti yritysmyyntiin keskittyvää. Viime vuonna kaksi kolmasosaa Suomen verkkokaupan liikevaihdosta muodostui yritysasiakkaille ja julkiselle sektorille kohdistetusta myynnistä. Kuluttajille suunnatun myynnin osuus oli yksi Euroopan pienimpiä.

Yhä suurempi osuus suomalaisista asioi vain ulkomaisissa verkkokaupoissa

Toistaiseksi kotimaiset verkkokaupat ovat pitäneet suhteellisen hyvin pintansa kotimaan markkinoilla. Alati suurempi osuus suomalaisista verkkokaupan kuluttaja-asiakkaista kuitenkin asioi yksinomaan ulkomaisissa verkkokaupoissa. Vuonna 2010 suomalaisista verkosta ostavista kuluttajista 89 prosenttia oli tehnyt ostoja kotimaisista verkkokaupoista viimeisen vuoden aikana. Vuonna 2019 vastaava osuus oli enää 78 prosenttia. Kun vain joka viidestoista ruotsalainen teki ostoja yksinomaan ulkomaisista verkkokaupoista, suomalaisista näin teki lähes joka neljäs.

Suomalaiset verkkokaupat ovat kehittyneet viime vuosina, mutta ulkomaisille asiakkaille myyminen on siitä huolimatta lähes harvinaisinta Euroopassa. Vuonna 2019 keskimäärin 43 prosenttia eurooppalaisista verkkokaupoista myi ulkomaille, mutta suomalaisista vain kolmasosa. Niin ikään verkkokauppa-alustojen hyödyntäminen on Suomessa lähestulkoon Euroopan vähäisintä. Kun Saksassa joka toinen ja Ruotsissa joka kolmas verkkokauppa myi viime vuonna alustojen välityksellä, Suomessa näin menetteli verkkokaupoista vain joka viides.

– Verkkokauppaa tulisi arvioida paljon laaja-alaisemmin. Esimerkiksi kansainvälisen myynnin sekä verkkokauppasovellusten ja alustojen hyödyntämisen näkökulmasta suorituskykymme on nykyisellään selvästi Euroopan keskitason alapuolella. Syyt tälle tulisi perusteellisesti selvittää tutkimuksella. Myöskään yritysten välisen verkkokaupan merkitystä ei tule unohtaa, sanoo Etlan tutkija Juri Mattila.

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta. Digibarometri: Kokonaisindeksi

 

Digibarometri 2021 julkaisijat ovat työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Elinkeinoelämän keskusliitto EK sekä Suomen Yrittäjät. Toteutuksesta vastaa Etlan tytäryhtiö Etlatieto.

Liitteet (2 kpl):

Kuvio 1 Digibarometri: Kokonaisindeksi

Kuvio 2 Digibarometri: Eräiden vertailumaiden sijoitukset kokonaisindeksissä vuosina 2014–2021.