Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Brexit muuttaa globaaleja arvoketjuja, vaikutukset näkyvät suomalaisyrityksissäkin

Jaa
Britannian EU-ero uhkaa syödä maan kansainvälisestä kaupasta saamaa arvonlisää, vaikka suora vienti maahan ei merkittävästi vähenisikään. Jopa kolmasosa Suomen arvonlisäpohjaisesta viennistä kulkeutuu Britanniaan jonkin kolmannen maan kautta. Tuoreen tutkimuksen mukaan brexitin vaikutukset uhkaavat näkyä myös suomalaisyritysten globaaleissa arvoketjuissa. Suomelle Britannia on yhä tärkeä vientimaa, vaikka sen merkitys on 15 vuoden aikana pienentynyt enemmän kuin EU-alueella keskimäärin.
Tutkimuspäällikkö Tero Kuusi ja tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö, ETLA.
Tutkimuspäällikkö Tero Kuusi ja tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö, ETLA.

Brexitin vaikutukset uhkaavat muodostua huomattavasti laajemmiksi kuin tähän asti on ajateltu - paitsi Britannialle itselleen, myös yrityksille globaalisti. Tuoreen tutkimuksen mukaan Britannia on tiukasti sidoksissa globaaleihin arvoketjuihin. Tuotannon ja yritysten arvoketjujen muututtua yhä kansainvälisemmiksi, saattaa yksittäinen komponentti tai muu välituote ylittää saarivaltakunnan rajan parhaimmillaan useita kertoja. Erityisesti mikäli kova brexit rajaesteineen toteutuu, aiheutuu tuotteiden rajanylityksistä jatkossa viivästyksiä ja lisämaksuja, jotka aiheuttavat lisäkustannuksia yrityksille.

Tänään julkaistu Jyrki Ali-Yrkön ja Tero Kuusen ”Brexit and indirect impact routes through global value chains” (ETLA Raportti 89) käy läpi globaaleja arvoketjuja ja niiden kautta syntyviä yhteyksiä Britannian, Suomen ja muun EU-alueen välillä. Tutkimuksen on rahoittanut ulkoministeriö.

Tutkimuksen perusteella Britannia saa arvonlisää suoran kaupan ohella merkittävästi myös epäsuorasta, kolmannen maan kautta ohjautuvasta kaupasta: jopa kolmasosa arvonlisäpohjaisesta viennistä kulkeutuu kolmannen maan kautta. Brexit voi siten lisätä yritysten kuluja, paitsi suoraan tullimaksujen myötä, myös epäsuorasti erilaisten vaadittavien lisäasiakirjojen muodossa, muistuttaa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.

-        Brexit voi seisottaa tärkeitä komponentteja tullissa ja hidastaa arvoketjun toimintaa. Esimerkiksi aivan tavallinen tilanne on, että komponentit tulevat EU-alueelta, tuote valmistetaan Britanniassa ja se viedään takaisin EU-maahan. Monet kansainväliset yritykset tutkivat tarkoin tuotantoketjunsa toimintaa ja kustannustehokkuutta. Brexit muuttaa siis todennäköisesti globaalien arvoketjujen toimintaa ja siirtää tuotantoa sinne, missä rajaesteitä ei ole, sanoo Ali-Yrkkö.

Vaikka Suomen Britannian-viennistä valtaosa on suoraa vientiä, ei epäsuoriakaan yhteyksiä voi pitää mitättöminä. Viidesosa niin Suomen kuin koko EU:n arvonlisäpohjaisesta viennistä Britanniaan jatkaa matkaa eteenpäin muihin maihin, lähinnä Yhdysvaltoihin, ja takaisin EU-alueelle, esimerkiksi Saksaan ja Ranskaan. Tutkijat muistuttavat, että brexitin mahdollisia vaikutuksia Suomeen pienentää kuitenkin se, että Britannian merkitys Suomelle on 15 vuoden aikana pienentynyt selvästi enemmän kuin EU-alueella keskimäärin. Viennin arvonlisällä mitattuna Britannia oli Suomen kuudenneksi tärkein kauppakumppani vuonna 2014.

Ali-Yrkkö, Jyrki – Kuusi, Tero:Brexit and indirect impact routes through global value chains (ETLA Raportti 89)

 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tutkimuspäällikkö Tero Kuusi ja tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö, ETLA.
Tutkimuspäällikkö Tero Kuusi ja tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö, ETLA.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Vihreiden tukien osuus noussut Suomen yritystukikannassa, mutta suurimmat tuet maksetaan yhä päästöjä aiheuttaville toiminnoille22.4.2024 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomessa on maksettu vuosina 2020–2023 keskimäärin yli miljardin euron edestä suoria yritystukia. Vuositasolla kasvihuonepäästöjä kasvattavien, ns. ruskeiden tukien osuus on ollut joka vuosi vihreitä tukia suurempi, käy ilmi tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Ruskeita tukia on maksettu vuosina 2020–2022 keskimäärin 140 miljoonan euron edestä. Samaan aikaan päästöjä vähentävien vihreiden tukien määrä – vaikkakin kasvussa – jää noin puoleen tästä. Myös tki-tukien vuosittain maksettu määrä jää ruskeita tukia pienemmäksi.

Etla: Osa-aikatyö Suomessa kasvaa ja tehdyt työtunnit työntekijää kohden vähenevät edelleen17.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote

Suomessa tehdyt työtunnit työntekijää kohden vähenevät todennäköisesti edelleen tulevaisuudessa, käy ilmi Etlan tuoreesta selvityksestä. Kehitykseen vaikuttavat osa-aikatyöllisyyden yleinen kasvu sekä julkisen sektorin, erityisesti terveyspalvelujen, kasvava työnkysyntä. Osa-aikaisten määrä on kasvanut vuodesta 2015 vuoteen 2023 kolmanneksella, kun samaan aikaan kokoaikaisten osuus on noussut vain nelisen prosenttia.

Etla: Verotuksen painopiste tukemaan kasvua15.4.2024 11:33:31 EEST | Tiedote

Etlan ehdotus toimenpiteiksi Suomen talouden kurssin muuttamiseksi eli Suomen pelastuspaketti sisälsi laajan joukon pitkän aikavälin rakenteellisia uudistuksia, mutta myös lyhyen aikavälin toimia, joilla verotuksen rakennetta saataisiin muutettua kasvua tukevaan suuntaan. Toimet muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla verotuksen painopiste siirtyy kohti kasvua vähemmän haittaavia veromuotoja, arvioi tutkimusjohtaja Tero Kuusi.

Etla ennustaa: käänne talouteen jo loppuvuodesta - “hallituksen investointipaketista pitäisi luopua”26.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa suhdanteen kääntyvän jo loppuvuodesta, mutta lähivuosien talouskasvu jää vaatimattomaksi. Heikko alkuvuosi painaa kuluvan vuoden talouskasvun 0,3 prosenttiin. Ensi vuonna bkt:n kasvu yltää jo 1,4 prosenttiin. Investoinnit kääntyvät tänä vuonna vaatimattomaan mutta laaja-alaiseen kasvuun ja Suomen vienti alkaa palautua. Työttömyysaste nousee vielä tänä vuonna, mutta laskee ensi vuonna. Kuluttajahintainflaatio pysyy matalana.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye