Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Julkinen vientirahoitus luo työpaikkoja ja arvonlisää, mutta ei ilman riskejä

Jaa

Valtion vientirahoitus on kasvanut Suomessa viime vuosina muita maita nopeammin. Tänään julkaistun tutkimuksen mukaan se on nostanut valtion riskejä selvästi. Vientirahoitus on myös voimakkaasti keskittynyt muutamalle alalle. Suurimmat vientirahoituksen saajat ovat Meyerin Turun telakan ja Nokian asiakkaat. Suurimpien saajien osalta vientirahoitus on perusteltavissa, mutta ei ongelmatonta.

Tiedot käyvät ilmi valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan 11.9.2018 julkaisemassa tutkimuksesta, jossa analysoitiin, millaisia arvonlisä- ja työllisyysvaikutuksia suurimmilla vientirahoitetuilla hankkeilla on ollut Suomessa.

Etlan tutkijoiden Jyrki Ali-Yrkön ja Tero Kuusen tekemän tutkimuksen mukaan Meyerin ja Nokian vientirahoituksen piirissä oleva toiminta tuottaa merkittävää arvonlisää Suomessa ja sen piirissä on tuhansia työntekijöitä.

– Kun muutimme Meyerin ja Nokian luvut vertailukelpoisiksi, niin Meyer luo 1 miljardin hankkeella keskimäärin 635 miljoonaa euroa arvonlisää Suomeen ja Nokia vastaavasti 323 miljoonaa euroa, työllisyysvaikutukset ovat Meyerilla runsaat 9 100 työntekijää ja Nokialla lähes 2 600 työntekijää, toteaa Etlatiedon varatoimitusjohtaja Ali-Yrkkö.

Luvuissa ovat mukana niin yritysten itsensä kuin arvoketjujen kautta syntyneet vaikutukset. Arvoketjujen hyödyt myös leviävät Suomessa laajalle: Meyerillä on toimittajia yli 100 kunnassa ja Nokialla lähes 70 kunnassa. Nokian laajasta tutkimus- ja tuotekehitystoiminnasta syntyvää osaamista leviää myös yrityksen ulkopuolelle.

– Koska yksityisiltä markkinoilta ei aina löydy tahoja, jotka rahoittaisivat vientikauppoja, on vientirahoitus perusteltavissa. Risteilijöitä ei tehtäisi Suomessa ilman julkista rahoitusta. Vientirahoituksen kasvu ei silti ole riskitöntä ja julkiselle rahoitukselle pitää saada riskiä vastaava yhteiskunnallinen tuotto, korostaa tutkija Tero Kuusi.

Tutkimuksen mukaan valtion vientirahoituksen käyttö ja kokonaisvastuut ovat kasvaneet Suomessa viime vuosina nopeammin kuin muissa maissa. Kun vuonna 2000 vientitakuiden vastuut olivat runsaat neljä miljardia euroa, nousi nostettujen ja tarjousvastuiden yhteistakaussumma viime vuonna 22,5 miljardiin euroon. Lähes puolet tästä summasta liittyy luottoihin, jotka tullaan nostamaan vasta 2020–2024 välisenä aikana. Vientitakuiden osuus viennistä on Suomessa myöskin useita vertailumaita suurempi. Vuosina 2012–2016 myönnettyjen vientitakuiden osuus oli keskimäärin kolme prosenttia kokonaisviennistä. Vientirahoituksen keskittyminen muutamalle toimialalle lisää riskejä.

Tutkimuksessa todetaan, että julkisen sektorin päättäjien tehtäväksi jää täydentää aiempia laskelmia ja tehdä analyysi, jossa tutkimuksessa selvitettyjä hyötyjä suhteutetaan riskeihin.

Tutkimus (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 53/2018) 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla ja Tilastokeskus kehittävät menetelmiä lyhyen aikavälin ennustamiseksi21.1.2019 12:56Tiedote

Tilastokeskus on yhdessä Etlan kanssa kehittänyt kansantalouden tuotantoa kuvaavan kokeellisen pikaestimaatin, jossa on hyödynnetty ns. nowcasting-mallia eli lyhyen aikavälin ennustemallia. Tiedot eivät ole Tilastokeskuksen virallisia tilastoja vaan osa kehittämisvaiheessa olevia kokeellisia tilastoja. Nowcasting eli reaaliaikainen talousindikaattorimittaus voi parhaimmillaan lyhentää nykyisiä suhdannetilastojen julkaisuviiveitä merkittävästi.

Etla: työmarkkinoille lisää joustoa ja sosiaaliturvaan elinkaariajattelua8.1.2019 10:00Tiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos arvioi, että Suomen talous voi tulevalla hallituskaudella yltää noin kahden prosentin vuotuiseen kasvuvauhtiin. Siihen pääsemiseksi tarvitaan työllisyysasteen nousu noin 75 prosentin tasolle vuoteen 2023 mennessä. Tavoite on realistinen, mutta vaativa. Tänään julkaistussa muistiossa Etla tarkastelee tulevan hallituskauden talouspolitiikan tavoitteita ja esittää suosituksensa keskeisiksi politiikkalinjauksiksi.

Etla: Trumpin kauppapolitiikka uhkaa viedä työpaikkoja Suomestakin28.11.2018 08:00Tiedote

Presidentti Donald Trumpin kauppapolitiikan vaikutukset voivat tuntua Suomessakin, jos kaikki uhatut tullit toteutuvat. Etlan tänään julkistamien laskelmien mukaan vaikutukset Suomen bkt:hen tai työllisyyteen jäävät suhteellisen pieniksi, mutta erityisen vahingollisia Suomen autoteollisuudelle olisivat mahdolliset tullit autoille ja autojen osille. Jos autotullit toteutuisivat, työllisyysvaikutus olisi arviolta -12 prosenttia eli uhattuna olisi liki 900 työpaikkaa. Uusista lisätulleista suurin vaikutus EU:hun ja myös Suomeen on Yhdysvaltojen asettamilla teräs- ja alumiinitulleilla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme