Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla listasi jälleen Suomen merkittävimmät yritykset: kärjessä OP, Neste ja Nordea

Jaa

Suomessa toimi vuonna 2019 kolme yritystä, jotka tuottivat kukin arvonlisää yli 1,5 miljardia euroa. Etlan tänään julkaiseman, suuryritysten bkt-vaikutuksia selvittäneen tutkimuksen mukaan ykkössijalle nousi pankkiryhmittymä OP, toiseksi tuli Neste ja kolmannelle sijalle kipusi Nordea Finland. Seuraavia sijoja hallitsivat yli miljardin arvonlisällä UPM, Kesko ja Metsä Group. Talouden kokoon suhteutettuna Suomessa toimii varsin suuria yrityksiä ja niillä on merkittävä rooli bkt:n tuottajina. Työllistäjinä suurimpien yritysten merkitys on kuitenkin pienentynyt ja niiden henkilöstömäärä Suomessa on vähentynyt.

Suomessa toimivia suuryrityksiä tarkastelevan tutkimuksen Etlalta toteuttivat tutkijat Mika Pajarinen (vas.) ja Ilkka Ylhäinen sekä tutkimusjohtajat Jyrki Ali-Yrkkö ja Tero Kuusi.
Suomessa toimivia suuryrityksiä tarkastelevan tutkimuksen Etlalta toteuttivat tutkijat Mika Pajarinen (vas.) ja Ilkka Ylhäinen sekä tutkimusjohtajat Jyrki Ali-Yrkkö ja Tero Kuusi.

Arvonlisältään kymmenen suurinta konsernia Suomessa muodostavat monipuolisen yritysjoukon. Top10-yritysten joukossa on niin teollisuusyrityksiä, palvelualan yrityksiä kuin rahoitusalankin yrityksiä. Monipuolisuus näkyy myös omistusrakenteessa eli mukana on myös ulkomaalaisomisteisia yrityksiä.

Etlan tänään julkaiseman tutkimuksen Suurimpien yritysten rooli Suomen kansantaloudessa (ETLA Raportti 109) mukaan vuonna 2019 Suomessa toimi kolme yritystä, jotka tuottivat Suomeen arvonlisää yli 1,5 miljardia euroa. Ykkössijalle nousi selkeästi pankkiryhmittymä OP, joka tuotti arvonlisää lähes 1,7 miljardia euroa. Toisella sijalla oli Neste (1,54 mrd. euroa) ja kolmantena Nordea Finland (1,51 mrd. euroa). Seuraaville sijaluvuille ylsivät yli miljardin arvonlisällä UPM, Kesko ja Metsä Group. Lisäksi kymmenen suurimman yrityksen joukkoon kuuluivat myös Elisa, Stora Enso, Bayer ja ABB.

Etla on aiemmin julkaissut vastaavan tutkimuksen, jossa tutkittiin kymmentä tärkeintä yritystä Suomessa vuosina 2008 ja 2013. Listalla havaittiin nyt joitakin muutoksia. Vuoden 2008 kärkiyrityksistä seitsemän kuului top10-listalle myös vuonna 2019. Muutoksista näkyvin on aiemmin kärkisijaa pitäneen Nokian putoaminen eniten arvonlisää tuottaneiden yritysten joukosta pois.

– Verrattuna vuoteen 2008 uusina yrityksinä top10-listalle ovat kivunneet Neste, Elisa ja Bayer. Nokian putoaminen kärkikymmeniköstä on huomionarvoista, sillä vuonna 2008 arvonlisältään suurin yritys oli Nokia. Nyt ykkössijalle noussut OP sijoittui vuonna 2008 neljänneksi. Arvonlisältään suurimpien yritysten joukko siis kuitenkin vaihtelee jonkin verran, toteaa tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö Etlasta.

Vuonna 2015 suurimpien yritysten listalle nousi Ali-Yrkön mukaan myös nuori peliyhtiö Supercell, mutta vuonna 2019 se ei enää yltänyt top10-yritysten joukkoon. Sen sijaan saksalaisomisteinen Bayer nousi ensimmäistä kertaa listalle.

Suuryrityksillä merkittävä rooli bkt:n tuottajina, mutta pienempi rooli työllistäjinä

Suhteessa talouden kokoon top10-yrityksillä on varsin merkittävä rooli Suomen bruttokansantuotteen tuottajina. Vuonna 2019 ne synnyttivät 5,7 prosenttia Suomen bkt:sta. Yhteenlaskettu bkt-osuus on suurin piirtein samalla tasolla kuin vuonna 2008 eli niiden arvonlisä on kasvanut Suomessa samaa tahtia kuin muun talouden.

Etlan laskemissa bkt-osuuksissa ei ole mukana yritysten arvoketjujen kautta syntyviä kerrannaisvaikutuksia, jotka vaihtelevat toimialoittain ja yrityksittäin. Tulosten mukaan erityisen suuria kerrannaisvaikutuksia syntyy erityisesti metsäteollisuudessa.

Arvonlisän kasvusta huolimatta, top10-yritysten henkilöstömäärä Suomessa on vähentynyt. Vuodesta 2008 vuoteen 2019 henkilöstömäärät ovat laskeneet noin 20 prosentilla, tosin väheneminen ei ole ollut yhtäjaksoista. Supistukset ajoittuvat pääosin vuosien 2008 ja 2015 välille, minkä jälkeen yritysten yhteenlaskettu työllisyys on Suomessa hieman noussut.

– Vaikka top10-yritykset ovat siis viime vuosina hieman lisänneet Suomen henkilöstöään, niiden osuus koko yrityskentän työllisyydestä on kuitenkin jatkanut laskuaan. Vuonna 2019 arvonlisältään kymmenen suurinta yritystä työllisti vajaa neljä prosenttia kaikkien yritysten työllisyydestä, kun vastaava osuus vuonna 2008 ylsi noin viiteen prosenttiin, Etlan Ali-Yrkkö huomauttaa.

Vuoden 2019 kymmenen suurinta yritystä työllisti lähes 63 000 henkeä Suomessa (vrt. 79 000 henkeä vuonna 2008). Yhteenlasketut luvut peittävät Ali-Yrkön mukaan kuitenkin alleen sen, että suurimpien yritysten joukossa on myös joitakin selvästi henkilöstöään kasvattaneita yrityksiä, kuten Bayer ja Elisa.

 

Ali-Yrkkö, Jyrki – Ylhäinen, Ilkka – Pajarinen, Mika – Kuusi, Tero: Suurimpien yritysten rooli Suomen kansantaloudessa (ETLA Raportti 109)

Tutkimuksen ovat rahoittaneet Helsingin Pörssiklubin säätiö ja Business Finland.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Suomessa toimivia suuryrityksiä tarkastelevan tutkimuksen Etlalta toteuttivat tutkijat Mika Pajarinen (vas.) ja Ilkka Ylhäinen sekä tutkimusjohtajat Jyrki Ali-Yrkkö ja Tero Kuusi.
Suomessa toimivia suuryrityksiä tarkastelevan tutkimuksen Etlalta toteuttivat tutkijat Mika Pajarinen (vas.) ja Ilkka Ylhäinen sekä tutkimusjohtajat Jyrki Ali-Yrkkö ja Tero Kuusi.
Lataa
Kuvio. Arvonlisältään Suomen suurimmat yritykset vuonna 2019 ja 2008.
Kuvio. Arvonlisältään Suomen suurimmat yritykset vuonna 2019 ja 2008.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Ilmastopolitiikan työllisyysvaikutuksia voidaan edistää työvoimapolitiikalla, koulutuksella ja panostuksilla tutkimukseen13.4.2021 09:03:04 EEST | Tiedote

Ilmastopolitiikan vaikutuksen ennustetaan mallilaskelmien valossa olevan kokonaistyöllisyyttä lievästi heikentävä pitkällä aikavälillä. Suurimmat vaikutukset ovat välillisiä ja näkyvät työvoimavaltaisilla toimialoilla. Positiivisia työllisyysvaikutuksia voidaan lähivuosikymmeninä edistää veroratkaisuilla, työvoimapolitiikalla ja koulutuksella. Lisäksi ilmastonmuutoksen hillintään liittyvien ns. vihreiden tuotteiden vienti voi tarjota Suomelle aivan uusia menestymis- ja työllisyysmahdollisuuksia.

Etla: Hajautettu neuvottelujärjestelmä ei johda työehtojen polkumyyntiin – useampikin tekijä puoltaa hajautumista myös Suomen työmarkkinoilla12.4.2021 10:00:00 EEST | Tiedote

Tänään julkaistun tutkimuksen mukaan työmarkkinoiden koordinoitu sopiminen, myös hajautettu, on yhteydessä korkeampaan työllisyyteen ja lähempänä yritystasoa tapahtuva sopiminen korkeampaan ansiotasoon. Keskitetyt neuvottelujärjestelmät, kuten tupot, ovat puolestaan yhteydessä hitaampaan tuottavuuskasvuun. Suomessa neuvottelujärjestelmän hajautumista puoltaa useampikin tekijä, erityisesti kun talouden shokkeihin sopeudutaan enemmän työllisyyden kuin palkkojen kautta. Tutkimukset eivät myöskään tue väitettä, että hajaantunut järjestelmä johtaisi työehtojen polkumyyntiin.

Ammattirakenteen muutoksen erilaiset puolet – toimistotyöläiset kohoavat palkkaportailla, tuotantotyöntekijät tippuvat9.4.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Käynnissä olevalla ammattirakenteiden muutoksella on – kuin kolikolla – eri puolet riippuen siitä, katsooko tuotanto- vai toimistotyötä. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan toimistotyöntekijöillä on suurempi todennäköisyys siirtyä korkeammille palkkatuloille tai kouluttautua uudelleen kuin perinteistä tuotanto- ja kokoonpanotyötä tekevillä. Samalla kuitenkin toimistotyöntekijöillä on myös suurempi todennäköisyys päätyä kokonaan työttömäksi.

Muistutuskutsu medialle: Miten Suomi jäi kiinni 80-luvun neuvottelujärjestelmään?8.4.2021 10:02:09 EEST | Tiedote

Miten työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmät ovat kehittyneet Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa 1980-luvulta nykypäivään? Mitä tutkimukset kertovat neuvottelujärjestelmän yhteydestä työllisyyteen, tuottavuuteen ja palkkoihin? Ovatko palkat Suomessa jäykkiä ja mikä merkitys palkkajäykkyydellä on shokkeihin sopeutumisessa? Johtaisiko joustavampi palkanmuodostus työehtojen polkumyyntiin? Etlan tutkimusjohtajan Antti Kauhasen tuore läpileikkaus paikallisesta sopimisesta ja Suomen neuvottelujärjestelmästä julkistetaan maanantaina 12.4. klo 10. Tuloksia käydään tarkemmin läpi Zoom-webinaarissa. Tervetuloa! Aika: Maanantaina 12.4.2021 klo 10–11 Paikka: Zoom Tilaisuuden alustava ohjelma: 10.00–10.05 Tilaisuuden avaus / Viestintäjohtaja Tytti Sulander, ETLA 10.05–10.10 Tervetuloa / Toimitusjohtaja Aki Kangasharju, ETLA 10.10–10.40 Suomen neuvottelujärjestelmä ja paikallinen sopiminen / Tutkimusjohtaja Antti Kauhanen, ETLA 10.40–11.00 Teknologiateollisuuden, Metsäteollisuuden ja Kemiant

Suomi käyntiin – Etla hahmotteli exit-strategian koronakriisin talouskurimuksesta1.4.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

Suomi on painunut kasvuloukkuun eikä talouskasvu käynnisty kunnolla ilman uutta otetta talouspolitiikkaan. Hallituksen puoliväliriihen alla Etla on hahmotellut tutkimukseen perustuvia uudistusehdotuksia talouskasvun aikaansaamiseksi. Tarvitsemme pikaisesti mm. investointikannusteita, työllisyyttä parantavia toimia ja automaattista kriisivälineistöä. Myös asumisen hintaa on kohtuullistettava ja sosiaaliturvauudistuksella on kannustettava työhön. Yhteisöveron tasoa on syytä pitää silmällä ja pääomasijoittamista rohkaistava.

Kutsu medialle: Miten Suomi jäi kiinni 80-luvun neuvottelujärjestelmään?31.3.2021 11:00:00 EEST | Tiedote

Miten työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmät ovat kehittyneet Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa 1980-luvulta nykypäivään? Mitä tutkimukset kertovat neuvottelujärjestelmän yhteydestä työllisyyteen, tuottavuuteen ja palkkoihin? Ovatko palkat Suomessa jäykkiä ja mikä merkitys palkkajäykkyydellä on shokkeihin sopeutumisessa? Johtaisiko joustavampi palkanmuodostus työehtojen polkumyyntiin? Etlan tutkimusjohtajan Antti Kauhasen tuore läpileikkaus paikallisesta sopimisesta ja Suomen neuvottelujärjestelmästä julkistetaan maanantaina 12.4. klo 10. Tuloksia käydään tarkemmin läpi Zoom-webinaarissa. Tervetuloa! Aika: Maanantaina 12.4.2021 klo 10–11 Paikka: Zoom Tilaisuuden alustava ohjelma: 10.00–10.05 Tilaisuuden avaus / Viestintäjohtaja Tytti Sulander, ETLA 10.05–10.10 Tervetuloa / Toimitusjohtaja Aki Kangasharju, ETLA 10.10–10.40 Suomen neuvottelujärjestelmä ja paikallinen sopiminen / Tutkimusjohtaja Antti Kauhanen, ETLA 10.40–11.00 Teknologiateollisuuden, Metsäteollisuuden ja Kemiant

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme