ETLA tutki: Maahanmuuttajien vaikeudet työllistyä Suomessa ovat lisänneet yrittäjyyttä

Ulkomaalaistaustaisten asukkaiden määrä on useimmissa OECD-maissa kasvanut merkittävästi 2000-luvulla, niin myös Suomessa. Vuodesta 2006 vuoteen 2014 välisenä aikana ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrä Suomessa kasvoi lähes 90 prosenttia ja samaan aikaan ulkomaalaistaustaisten yrittäjien määrä nousi 92 prosenttia.

Tutkija Paolo Fornaron raportti ”Immigrant Entrepreneurship in Finland” (ETLA Report 83) toteaa, että itsensä työllistämisessä maahanmuuttajat eivät juurikaan eroa muista suomalaisista. Fornaron mukaan eroja löytyy lähinnä eri kansallisuuksien välillä: esimerkiksi turkkilaista alkuperää olevat maahanmuuttajat ovat työllistäneet itsensä yrittäjänä (38%) muita useammin. Fornaro hakee eroille syitä kulttuurisista seikoista ja pohtii, miten paljon yrittäjyys on ns. pakkoyrittäjyyttä.

-        Kiintoisaa olisi tietääkin, missä määrin maahanmuuttajia ”työnnetään” yrittäjiksi (push factor) siitä syystä, että töitä on muutoin vaikea löytää. Toisaalta on myös olemassa selvästi vetoakin yrittäjyyteen (pull factor), eli itsensä työllistäminen yrittäjänä on joissakin kulttuureissa hyvin arvostettua, Etlan Fornaro pohtii.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös maahanmuuttajataustaisten yrittäjien tulotasoa verrattuna kantaväestöön kuuluvien yrittäjien tulotasoon. Löydösten mukaan tulotasoissa on eroja, mutta se johtuu lähinnä toimialakohtaisista eroista sekä siitä, että maahanmuuttajien yritykset ovat usein pieniä, vähemmän tuottavia nuoria yrityksiä.

Yllättävää ei ole, että maahanmuuttajataustaiset yrittäjät keskittyvät pitkälti Uudellemaalle, missä myös ulkomaalaisten osuus väestöstä on suurin. Fornaron mukaan yrittäjien määrällä ja työllisyystilanteella on yhteys keskenään.

-        Se antaa lisäviitettä siitä, että yrittäjäksi ryhdytään jossain määrin väkisin. Kun työmarkkinat eivät muutoin työllistä, jää jäljelle yrittäjyys, hän sanoo.

Aiempien tutkimusten mukaan maahanmuuttajat ryhtyvät useimmiten palvelualan yrittäjiksi, Suomessakin yleisintä on oman ravintolan perustaminen. Harvinaisempaa sen sijaan on, että maahanmuuttaja perustaa rakennusliikkeen tai valmistavan teollisuuden yrityksen.