Audiomedia Oy

Kiertotalouden edelläkävijä

Jaa

Valkealalaista toimitusjohtaja Risto Kauppilaa voi perustellusti sanoa ympäristöliiketoiminnan ja kiertotalouden edelläkävijäksi Suomessa. Kun Kauppila oli perustamassa materiaalikierrätykseen erikoistunutta Hyötypaperi Oy:tä vuonna 1987, kierrätyksestä ja kiertotaloudesta ei Suomessa puhuttu mitään.

Risto Kauppila
Risto Kauppila

- 1980-luvulla toimin rakennusmestarina Polar-Rakennus Oy:ssä. Näin kun kaikki rakennusjäte materiaalista riippumatta vietiin rakennuksen valmistuttua kaatopaikalle. Yhden kerrostalon rakennusjätettä riitti kuljetuksiin kolmekin päivää ja tuolloinhan kaatopaikat olivatkin valtaisia vuoria, muistelee Kauppila.

Kauppilan mukaan kaatopaikkojen täyttäminen oli sen aikainen maan tapa. -Kaatopaikkamaksuja ei ollut, EU direktiivi tai suomalainen lainsäädäntö ei ollut ohjaamassa miltään osin kierrätykseen. Kaatopaikkoja katsellessa ymmärsi, että jotain oli tehtävä, vaikka siihen aikaan kaikki kierrätykseen tähtäävät yritykset olivat epäonnistuneet.

- Matka Yhdysvaltoihin ja tutustuminen kierrätykseen johti kierrätysliiketoimintaan erikoistuneen yhtiön perustamiseen. Nyt ajateltuna olimme oikeaan aikaan oikeassa liiketoiminnan ideassa, vaikka eiväthän siihen monet tuolloin uskoneet. Tuolloin kuviteltiin. että kierrätys tuo pelkästään kuluja, vaikka se tuo yhteiskuntaan valtavia säästöjä.

Asenteiden muutos ohjasi kierrätykseen

- Hyötypaperi Oy:n liiketoiminta lähti käyntiin kitisten, vain paperin ja pahvin keräys ja kierrätys toimi alusta alkaen koska siitä oli jo kokemuksia Suomessa. Sen sijaan muiden uusien jakeiden kierrätykseen ei tuolloin uskottu, eikä sitä pidetty edes tarpeellisena, muistuttaa Kauppila.

Kauppilan mukaan kierrätystä ei valtiovallan toimesta edistetty eikä yhteiskunnallinen ilmapiiri siihen kannustanut. - Paperin ja pahvin lisäksi muiden, uusien jakeiden kierrätykseen eivät uskoneet kierrätettävän materiaalien tuottajat, teollisuus eikä kuluttajat. Itse koin sen vain haasteena ylittää sekin kynnys ja siinä onnistuimme. Kykenimme luomaan kaikille jakeille kierrätyksen järjestelmän, logistiikan ja ansaintalogiikan.

- 1990-luku oli paperinkeräyksen kulta-aikaa, mutta jo 2000-luvulle tultaessa nähtiin digitalisaation kasvun vähentävän paperin määrää. Samaan aikaan muiden jakeiden kierrätyksen määrä alkoi nopeasti kasvaa. EU-jäsenyyden ja kierrätystä ohjaavien direktiivien ja omien kansallisten lakien myötä alkoi tulla pohjaa uusien jakeiden järjestelmälliselle kierrättämiselle, tuli kaatopaikkamaksut, euro alkoi ohjata kierrätyksen suuntaan ja asenteet muuttuivat, kuvailee Kauppila.

Kierrätysliiketoiminta vahvassa kasvussa

Vuonna 2003 Hyötypaperin keräys- ja kierrätystoiminta laajeni, kun mukaan tulivat kierrätyspolttoaineet, kauppojen takapihojen jätteet, teollisuuden energiajäte, alkoi elektroniikkaromun kierrätys, metalli tuli kierrätysvalikoimaan samoin kuin kierrätyspuu ja metsätähteet.

- Näinä vuosina luotiin pohja sille liiketoimintarakenteelle, millä nytkin toimimme. Uskon, että kokonaislogistiikan merkitys liiketoiminnassamme tulee kasvamaan ja uusia jakeita tulee kierrätyksen piiriin ja ne lisäävät synergiaa nykyiseen liiketoimintaan.

Kauppilan arvioi yrityksen perustamisen uskoneen sellaiseen, jonka olemassaolosta ei edes tiedetty. - Ei tuolloin voitu kuvitella, että kierrätyksestä tulee tämän mittakaavan liiketoimintaa kuten se nyt. Olimme onneksemme oikeaan aikaan liiketoiminnassa, jonka varsinainen kasvu oli tuolloin vasta edessä, mutta jonka perustan pääsimme luomaan oikea-aikaisesti.

Kertakäyttökulttuurista kiertotalouteen

Hyötypaperi Oy on osa kiertotaloutta, käsitettä, josta kukaan ei 30 vuotta sitten puhunut mitään. Kauppilan mukaan suurin haaste on se, että käytämme enemmän luonnonvaroja kuin mitä meillä niitä on. - Tämä tarkoittaa sitä, että resurssien riittävyyden ja ilmastomuutoksen kannalta meidän on lisättävä uusiutuvien materiaalien käyttöä ja uusiutumattomien kierrätystä. Nämä kulkevat käsi kädessä.

- Uusiutuva metsä ja puu ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten moneen käyttöön ja monta kertaa puukuitu voidaan käyttää. Siksi seuraamme suurella mielenkiinnolla uusien puupohjaisten kierrätettävien materiaalien kuten kertakäyttöastioiden ja tekstiiliteollisuuden käyttöön tulevan kuidun kehittämistä, muistuttaa Kauppila.

Kulutustottumukset ovat kasvattaneet Kauppilan mukaan tekstiilijätteen ja kertakäyttöastioiden määrän niin suureksi, että siitä selvitään vain kierrätyskelpoisten materiaalien avulla. - Me haluamme olla tässä kaikessa mukana mahdollistamassa parempaa maailmaa ja koemme yrityksessä tekevämme liiketoiminnan ohella yhteiskunnallisestikin merkityksellistä työtä.

Markku Laukkanen

Taustaa:

Talousneuvoksen arvonimen saanut toimitusjohtaja Risto Kauppila on toiminut vuonna 1987 perustetun Hyötypaperi Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 1992 lukien. Yhtiö on ensimmäisiä ympäristöliiketoimintaa harjoittavia yrityksiä Suomessa. Yhtiö toimii koko Kaakkois-Suomen alueella tarjoten kaupan, logistiikan ja teollisuuden yrityksille monipuolisia ja kattavia kierrätysalan palveluita.

Yhtiö harjoitti alkuun keräyspaperin ja pahvin hankintaa, myöhemmin laitoskäsittelyä, myyntiä sekä hankkii, jalostaa ja myy kierrätys- ja biopolttoaineita. Lisäksi yhtiö hoitaa Encore-tietoturvapalvelua, elektroniikkaromun kierrätystä, vaarallisten jätteiden, metallien ja romuautojen vastaanottotoimintaa sekä tarjoaa kuljetuspalveluja.  Käsittelylaitokset sijaitsevat Valkealassa, Kuusankoskella ja Lappeenrannassa.

Yhtiön liikevaihto on noin 16 miljoona euroa ja se on luonut pääosin Kaakkois-Suomeen 120 - 150 työpaikkaa. Huomattava osa välillisistä työpaikoista on syntynyt logistiikka- ja urakoitsija-yhteistyökumppaneille. 

Vuodesta 1992 lukien Kauppila on harjoittanut aktiivista kiinteistöjen sijoitus- ja kehittämistoimintaa, vuodesta 2014 lukien ollut pääomasijoittajana edistämässä jätteeseen perustuvan biodieselin valmistuksen aloittamista Tansaniassa ja osallistunut mm. teollisuuden edunvalvontajärjestön, Yleisen teollisuusliiton YTL: n hallitustyöskentelyyn.

Hyötypaperi Oy:n 30-vuotisjuhlaa vietetään Kuusankoskella. Tilaisuuden juhlapuhujana on maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Risto Kauppila
Risto Kauppila
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.markkulaukkanen.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Euroopan metsäinstituutin Marc Palahí: EU tarvitsee kunnianhimoista ja strategista lähestymistapaa metsäpolitiikkaan15.6.2018 09:32Tiedote

Euroopan metsäinstituutin (EFI) johtaja Marc Palahí pitää ymmärryksen puutetta suurena haasteena eurooppalaisia metsiä koskevassa strategisessa keskustelussa. - EU:ssa ei ole metsäpolitiikan osaamista eikä komissiossa siksi myöskään ole kykyä käsitellä metsäpolitiikkaa tai kehittää strategiaa siitä, mitä metsät merkitsevät ilmastonmuutoksen kaltaisten haasteiden ratkaisemisessa tai millaisia mahdollisuuksia ne tarjoavat kierto- tai biotaloudessa.

Ylijohtaja Juha S. Niemelä: EU:lle vahvempi yhteinen metsästrategia15.3.2018 08:30Tiedote

Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston ylijohtaja Juha S. Niemelä pitää metsien käyttöä määrittävää LULUCF-asetusta ja uusiutuvan energian käyttöä koskevaa RED II direktiiviä Suomen EU-historian suurimpina vaikuttamishankkeina. – Tämä kaksi vuotta kestänyt jumppaus nostaa esiin kysymyksen, tarvittaisiinko syvempää yhteistyötä ja vaikuttamista EU:n metsämaiden kanssa. Tämä voisi tapahtua EU:n yhteisen metsästrategian päivittämisen ja syventämisen kautta.

Kimmo Tiilikainen: Suomella nyt vahva selkänoja biotalousstrategian toteuttamiseen28.2.2018 09:48Tiedote

Asunto-, ympäristö- ja energiaministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan Euroopan Parlamentin metsien käyttöä ja uusiutuvan energian tuotantoa koskevat päätökset antavat hallitukselle vahvan tuen metsäpohjaisen biotalousstrategian jatkamiselle. – Nyt voimme hyödyntää metsiä Pariisin ilmastosopimuksen mukaisella tavalla. Päätös uusiutuvan energian direktiivistä avaa taas mahdollisuuden toteuttaa ilmastotavoitteita metsän sivuvirtoihin perustuvan uusiutuvan energian avulla.

Kutsu ”Tämä maa”-kirjan kiinan kielisen laitoksen julkistamistilaisuuteen 29.1.2019 klo 16.00, Suomen menestystarinat kiinaksi ja venäjäksi26.1.2018 11:13Kutsu

Sata vuotiaalle Suomelle omistettu kirja ”Tämä maa” julkaistaan nyt myös kiinaksi ja venäjäksi. Kirjan sata suomalaista menestystarinaa nostavat valokeilaan ihmisiä, yhteisöjä ja tekijöitä, jotka ovat eri elämänaloilla yltäneet poikkeuksellisiin saavutuksiin. Tarinat ulottuvat Sibeliuksesta Slushiin, nobelisteista Nokian puhelimiin, liekkisulatuksesta äitiyspakkaukseen ja jäänmurtajista metallimusiikkiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme