Kimppa-asuminen korona-aikana – mitä tulisi ottaa huomioon?

Koronatilanne vaikuttaa opiskelijoiden keskuudessa suositun kimppa-asumisen näkymiin.

”On toistaiseksi hämärän peitossa, millaisia muutoksia koronakriisi aiheuttaa kimppa-asumisen yleisyyteen. Onko niin, että koronaviruksen aiheuttama pelko saa vuokra-asuntoa etsivät karttamaan vaihtoehtoja, joissa joutuisi jakamaan asunnon muiden kanssa? Vai käykö niin, että lomautusten ja irtisanomisten kiristäessä kukkaron nyörejä vuokralaiset etsivät edullisempia asumismuotoja – joihin kimppa-asuminen kiistatta kuuluu?”, Suomen Vuokranantajien neuvontalakimies Juho Tolppa pohtii.

Olipa yhteisöllisen asumisen suosion suunta kumpi tahansa, varmaa on, että tulevanakin syksynä sadat opiskelijat muuttavat kimppa-asuntoihin. Korona-aikana niin vuokranantajan kuin vuokralaisenkin tulisi ottaa huomioon ainakin seuraavat asiat kimppakämpän vuokrauksessa:

1. Kämppisten yhteiset pelisäännöt korostuvat entisestään

Mahdolliset uudet rajoitustoimet koronaviruksen toisen aallon rantautuessa voivat ajaa kämppikset viettämään aikaa tiiviisti neljän seinän sisässä. Näissä tilanteissa korostuu yhteisten pelisääntöjen noudattaminen. Riskinä on, että yhden asukkaan sairastuminen koronavirukseen ajaa myös kämppikset karanteeniin.

”Olisikin tärkeää, että tulevat kämppikset kävisivät perusteelliset keskustelut yhteisasumisen säännöistä jo vuokrasopimusta tehtäessä, jotta suuremmilta ristiriidoilta myöhemmin vältyttäisiin”, Juho Tolppa muistuttaa.

2. Yksi yhteinen vuokrasopimus voi olla esteenä asumistuen saamiselle

Yleinen asumistuki kattaa useimmilla opiskelijoilla merkittävän osan asumiskustannuksista. Vuokralaisen ja vuokranantajan tulisikin ottaa huomioon asumistuen saamisen edellytykset jo vuokrasopimusta tehdessään, sillä vääränlainen sopimus voi pahimmillaan estää asumistuen saamisen.

Kela voi myöntää yleistä asumistukea, jos saman ruokakunnan sisällä tulot jäävät riittävän pieniksi. Asumistuen saamisen kannalta olennaisessa asemassa onkin ruokakunnan käsite. Kela tulkitsee kaverusten kuuluvan samaan ruokakuntaan, jos he ovat vuokranneet kimppakämpän yhteisellä vuokrasopimuksella.

Vaikka yksi yhteinen vuokrasopimus olisikin vuokranantajan kannalta usein helpoin vaihtoehto, on myös vuokranantajan etu, että vuokralaisten mahdollisuudet saada asumistukea toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla. Kullekin vuokralaiselle oma vuokrasopimus voidaan järjestää esimerkiksi ns. alivuokramallilla, jossa päävuokralainen vuokraa osan huoneistosta kämppiksilleen alivuokrasopimuksin.

3. Kämppisten vaihtumiseen varautuminen tärkeää

Korona-aikana vuokralaisen tarve asunnolle tietyllä paikkakunnalla voi muuttua nopeastikin. Tämä näkyi esimerkiksi keväällä vaihto-opiskelijoiden siirtyessä kotimaihinsa ripeällä aikataululla.

Vastuu uuden vuokralaisen hankkimisesta voi olla joko vuokranantajalla tai jollakin kämppiksistä, riippuen siitä, millaisin vuokrasopimuksin asuminen on järjestetty.

Jos asuminen on järjestetty alivuokramallilla ja päävuokralainen irtisanoo vuokrasopimuksensa, asunto vapautuu vuokranantajalle kokonaisuudessaan uudelleen vuokrattavaksi. Jos sen sijaan alivuokralainen muuttaa pois kimppakämpästä, on tällöin päävuokralaisen huolehdittava uuden vuokralaisen hankinnasta.

Toisinaan vuokralaiset toivovat kimppakämpän vuokraamista ilman alivuokramallia siten, että kaikilla kämppiksillä on omat erilliset vuokrasopimuksensa. Jos tällöin yksi vuokralaisista irtisanoo vuokrasopimuksensa, on vuokranantajan vastuulla hankkia kimppakämppään uusi vuokralainen.

”Tällöin uuden, porukkaan sopivan kämppiksen löytäminen voi olla haastavaa. Varsinkin korona-aikaan, jolloin yhteiset pelisäännöt ja kämppisporukan yhteiselon toimivuus korostuvat, on usein kätevämpää kaikille, jos vuokralaiset itse etsivät uuden kämppiksensä porukkaan”, Tolppa sanoo.

4. Yhteisöllisyys voimavarana

Jos koronaepidemian toinen aalto iskee syksyllä, voivat myös kimppa-asumisen hyvät puolet korostua.

”Kimppa-asumisen yhteisöllisyys toimii myös lääkkeenä monien kokemaan korona-ajan yksinäisyyteen – tiivis asumisyhteisö voikin toimia voimavarana muun yhteiskunnan sulkeutuessa”, Tolppa muistuttaa.