Koneet, laitteet ja metallituotteet puskevat vielä ylöspäin, mutta ”meillä on aika hyvä käsitys, miksi Suomi on vajoamassa taantumaan”

Syksyn Suhdanne-ennusteessa Etla arvioi Suomen ajautuvan lievään taantumaan kuluvan vuoden lopussa ja ensi vuoden bkt:n kasvu jää nollan tuntumaan. Tekninen taantuma tarkoittaa bruttokansantuotteen supistumista kahdella peräkkäisellä vuosineljänneksellä. Vuonna 2024 kasvua kertyy jälleen 1,7 prosenttia.
‒ Vaikuttaa siltä, että talouden laskusuhdanne on alkanut. Euroalueen talous kasvoi vielä loppukesästä, mutta sen todennäköinen supistuminen vuoden lopussa aiheuttaa lisää ongelmia Suomelle. Samaan aikaan, inflaation myötä, kotitalouksien kulutuskysyntä vähenee. Kun tähän lisätään kysynnän väheneminen keskeisillä vientimarkkinoilla, meillä on aika hyvä käsitys siitä, miksi Suomi on vajoamassa taantumaan, toteaa Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti.
Suomen teollisuuden tuotos kasvaa vielä tänä vuonna liki neljä prosenttia ja ensi vuonnakin puolitoista prosenttia. Erityisesti koneiden ja laitteiden valmistus on noussut meillä muuta Eurooppaa rivakammin, ja tuotanto lisääntyi tammi-elokuussa 11 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. EU27-maissa lisäystä kertyi keskimäärin 4,6 prosenttia. Koneiden ja laitteiden vienti Suomesta Venäjälle laski arvoltaan neljänneksen viimevuotisesta.
Valoisat näkymät telakoilla ja autoteollisuudessa
Myös metallituotteissa Suomi on muuta Eurooppaa edellä. EU27-maissa tuotanto lisääntyi reilun prosentin tammi-elokuussa, Suomessa taas liki viisitoista prosenttia. Kulkuneuvojen ja telakoiden osalta tilanne näyttää niin ikään positiiviselta.
‒ Ennusteemme mukaan kulkuneuvojen viennin määrä kasvaa viiden prosentin tahtia kahden seuraavan vuoden ajan. Tosin moottoriajoneuvojen valmistus ja vienti vähenevät tilapäisesti tänä vuonna, kun mallit vaihtuvat. Telakoidenkin tilauskanta on hyvä, vaikkakin EU:n Venäjän vastaiset pakotteet pysäyttävät yhden tilauksen, kertoo Etlan tutkija Birgitta Berg-Andersson.
EU:ssa yli puolet uusista henkilöautoista on yhä bensiini- ja dieselautoja, mutta Uudenkaupungin autotehtaalla panostetaan jatkossa sähköautojen tuotantoon.
Paperiteollisuutta painaa lakko ja Venäjän hyökkäyssota
Paperiteollisuuden (ml. kartonki ja sellu) viennin määrä supistuu tänä vuonna noin 13 prosenttia. Laskuun vaikuttaa pääosin alkuvuoden lakko, mutta myös Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota näkyy vientiluvuissa. EU27-maissa paperiteollisuuden tuotanto kasvoi tammi-elokuussa, mutta Suomessa, Ruotsissa, Saksassa ja Ranskassa tuotantomäärät olivat laskussa. Sen sijaan puutavarateollisuuden tuotanto lisääntyi Suomessa 12 prosenttia vuodentakaisesta, vaikka useissa EU-maissa tuotantomäärät kääntyivät jo keväällä laskusuuntaan.
Sahatavaran kysyntää heikentää lähivuosina Euroopassa hitaasti kasvava rakentaminen. Suomessa rakennusalan viime vuoden hyvä kehitys kantaa vielä kuluvalle vuodelle, tosin näkymiä varjostavat jo saatavuusongelmat ja kasvavat kustannukset. Puutuoteteollisuuden ennennäkemättömän korkeat vientihinnat kääntyivät heinäkuussa laskuun, mutta olivat silti tammi-elokuussa 36 prosenttia viimevuotista korkeammalla. Toimialan viennin määrä on jo vähentynyt tuntuvasti.
Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden vientihinnat kohosivat tammi-elokuussa 46 prosenttia vuoden takaisesta, mutta kääntyivät puolitoista vuotta kestäneen voimakkaan nousun jälkeen laskusuuntaan elokuussa. Alan viennin määrä supistuu noin 5 prosenttia tänä vuonna.
Kansainvälinen matkustus ei ole toipunut koronapandemiasta
Yksityisten palvelualojen tuotannon määrä kasvaa Etlan ennusteen mukaan tänä vuonna keskimäärin reilut kolme prosenttia eli vähemmän kuin viime vuonna. Ensi vuonna kasvu hidastuu vajaaseen kahteen prosenttiin – ennen uutta vahvistumista vuonna 2024.
Majoitus- ja ravitsemisala toipuu tänä vuonna koronapandemiasta, joskaan turismi Suomessa ei ole täysin elpynyt. Kansainvälisen matkustamisen palautuminen kestänee vuoteen 2024 asti.
Kaupan ala on pandemian jälkeen, hintojen nousun ja saatavuusongelmien vuoksi sopeutunut tänä vuonna alaspäin. Uuteen kasvuun päästään vasta vuonna 2024.
Syksyn 2022 Toimialakatsaus perustuu Etlan syyskuun Suhdanne-ennusteessa julkaistuihin toimialaennusteisiin ja sisältää yksityiskohtaista tietoa seuraavilta toimialoilta: teknologiateollisuus, metsäteollisuus, kemian- ja elintarviketeollisuus, rakentaminen sekä yksityinen palvelusektori. Toimialakatsaus ei sisällä erikseen kulttuuri- ja tapahtuma-alaa siitä syystä, että alalta ei ole saatavissa kootusti tilastoja.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Birgitta Berg-AnderssonTutkija, ETLA
Puh:044-465 0153birgitta.berg-andersson@etla.fiPäivi PuontiEnnustepäällikkö, ETLA
Puh:050 534 3536paivi.puonti@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat



Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Verotuksen kiristäminen vaatii tarkkaa priorisointia – korkeimmat ansiotulojen marginaaliverot ja pääomatulovero yhteiskunnalle kalleimpia19.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen julkisen talouden tasapainottaminen veronkorotuksilla vaatii eri veromuotojen tarkkaa priorisointia, sillä verot aiheuttavat erisuuruisia hyvinvointitappioita yhteiskunnalle. Veroja kiristettäessä tulisikin välttää veromuotoja, joiden veropohjat ovat erittäin herkkiä käyttäytymiselle. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan yhden euron keräämisen kustannukset nousevat verotuksen aiheuttamien käyttäytymisvaikutusten vuoksi yli yhden euron. Erityisen suureksi haitat tunnistetaan ansiotuloverotuksen ylimpien marginaaliverojen kohdalla. Ylimpien marginaaliverojen laskeminen on usein ollut itsensä rahoittava, mikä tarkoittaa, että niiden alentamisen seurauksena verotuotot kasvavat.
Etla-arvio: Kohinaa raakaöljymarkkinoilla14.1.2026 08:58:45 EET | Tiedote
Raakaöljymarkkinoita on vuoden alussa ravistellut Yhdysvaltojen isku Venezuelaan sekä merkittävä sisäinen levottomuus Iranissa. Venezuela tuskin heiluttaa raakaöljyn hintaa, mutta Iran voi vaikuttaa enemmänkin, ilmenee tuoreesta Etla-arviosta. Jos nykyisin pakotteiden alainen öljyn vienti Iranista vähenisi, voi maailmanmarkkinahinta jonkin verran nousta lyhyellä aikavälillä. Epävarmuus on jo nostanut öljyn hintaa. Jos maassa tapahtuisi vallanvaihto ja pakotteet poistettaisiin, voisivat tuotanto ja vienti kasvaa, mikä ajan myötä alentaisi raakaöljyn hintaa. Etla-arvion on laatinut vanhempi tutkija Ville Kaitila.
Etla: Kun vienti vetää, lisää se merkittävästi innovaatioiden ja patenttien määrää suomalaisyrityksissä13.1.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Viennin kysynnän kasvu lisää merkittävästi suomalaisten teollisuusyritysten patentointi- ja innovointitoimintaa, selviää tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Kasvun positiiviset vaikutukset kasautuvat erityisesti yrityksille, joilla on vahva tuottavuus ja taloudellinen asema. Sen sijaan taloudellisesti heikommassa asemassa olevat yritykset kohtaavat rahoitusrajoitteita, jotka estävät viennin kasvumahdollisuuksien hyödyntämistä. Vientiympäristön heikkeneminen vähentää yritysten yleistä aktiivisuutta patentointiin ja innovointiin.
Ensi vuosi on Etlan juhlavuosi – tutkimuslaitos täyttää 80 vuotta ja katsoo Suomen tulevaisuuteen vuonna 205130.12.2025 08:15:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos täyttää ensi vuonna 80 vuotta. Juhlavuosi tuo tullessaan useita tapahtumia, kiinnostavia uusia tutkimusjulkaisuja sekä myös nostoja vuosien varrelta, Etlan tärkeimmistä taloustutkimuksista ja tutkijoista. Päätapahtuma on syyskuussa 2026 Finlandia-talossa järjestettävä juhlaseminaari, jonka yhteydessä Etla julkaisee merkkiteoksen ”Suomi 2051”. Kirjassa eturivin taloustutkijat tarkastelevat talouden tilaa ja esittävät tutkimukseen pohjautuvat arviot siitä, miten Suomen talous saadaan kestävälle pohjalle vuoteen 2051 mennessä - ja millaisia yhteiskunnallisia valintoja se meiltä vaatii.
Etla: Julkisen talouden sopeuttaminen vaatii palkkamalttia ja yli hallituskausien ulottuvaa ohjelmaa16.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Suomen julkinen velkasuhde on noussut tasolle, joka vaatii pitkäjänteistä, tulevillekin hallituskausille jaksottuvaa sopeutuspolkua. Sopeutusohjelman tulee painottua menoleikkauksiin, sillä leikkauksista aiheutuva talouskasvun heikkeneminen on vaikutuksiltaan pienempi kuin veronkorotuksista aiheutuva. Samalla leikkausten rinnalle tarvitaan kasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia, kuten työllisyyttä nostavia työmarkkinauudistuksia, sekä palkkamalttia, arvioidaan tuoreessa Etla Muistiossa. Nykytilanteessa vain kilpailukykyä tukeva palkkamaltti mahdollistaa viennin kasvun korvaamaan kotimaisen kysynnän laskua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
