Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Maahanmuuttajat jo nyt avainasemassa Suomen työllisyydessä - maahanmuuttajien osuus kaikista työllisistä kaksinkertaistui

Jaa
Tuoreen Etla-raportin mukaan maahanmuuttajataustaisten osuus Suomen työllisistä on lähes kaksinkertaistunut kymmenen viime vuoden aikana. Vuonna 2020 he muodostivat 7,5 prosenttia kaikista työllisistä. Maahanmuuttajataustaisten osuus tuplaantui lähes kaikissa ammattiryhmissä, mutta erityisen suurta kasvu oli niillä aloilla, joilla suomalaistaustaisten työllisten määrä on laskenut. Ilman maahanmuuttajia Suomen työllisten kokonaismäärä olisi laskenut merkittävästi, toteaa tänään julkaistu raportti.
Tuoreen raportin ovat laatineet Etlan tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen, tutkija Aino Kalmbach, toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.
Tuoreen raportin ovat laatineet Etlan tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen, tutkija Aino Kalmbach, toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.

Väestön ikääntymisen vuoksi suomalaistaustaisten työllisten määrä laskee koko ajan ja työntekijäpula pahenee useilla aloilla. Maahanmuuttajataustaisilla työntekijöillä onkin suuri merkitys Suomen työmarkkinoihin ja työllisyyteen, sillä ilman heitä työllisten määrä olisi jo laskenut merkittävästi.

Maahanmuuttajataustaisten osuus Suomen työllisyydestä on kymmenen viime vuoden aikana lähes kaksinkertaistunut, käy ilmi tänään julkistetusta Etla-Raportista ”Työllisten maahanmuuttajien määrä on kasvanut Suomessa (Etla Raportti 136)”. Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden osuus kaikista Suomen työllisistä oli 7,5 prosenttia vuonna 2020, kun kymmenen vuotta aiemmin osuus jäi alle neljän prosentin. Maahanmuuttajataustaisten osuus työllisistä on tuplaantunut lähes kaikissa ammattiryhmissä, mutta erityisen suuri osuus maahanmuuttajia työskentelee siivoojina, lähetteinä ja avustavissa työtehtävissä. Määrällisesti eniten maahanmuuttajia työskenteli vuonna 2020 palvelu- ja myyntialalla (n. 38 000 henkeä) sekä erityisasiantuntijoina (n. 32 000 henkeä).

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.

Maahanmuuton vaikutukset paikallisväestön työllisyyteen jäävät tutkimustiedon valossa vähäisiksi. Maahanmuuttajien on todettu syrjäyttävän työmarkkinoilla todennäköisemmin muita maahanmuuttajia kuin kantaväestöä. Matalasti koulutettujen maahanmuuttajien vaikutuksista on ristiriitaista tutkimustietoa, mutta korkeasti koulutetut maahanmuuttajat sen sijaan voivat kasvattaa kantaväestönkin palkkoja.

Maahanmuutto ei kuitenkaan kasvata Suomen työttömyyttä, kuten monesti väitetään, huomauttaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

‒ Ajatus, että maahanmuuton aiheuttama lisääntynyt työn tarjonta kasvattaisi työttömyyttä, perustuu osin virheelliseen oletukseen siitä, että työpaikkojen määrä kansantaloudessa on vakio. Tosiasiassa maahanmuutto ja työvoiman parempi saatavuus todennäköisesti kasvattavat investointeja ja saavat yritykset laajentamaan toimintaansa, Kangasharju sanoo.

Maahanmuuttajia töissä aloilla, joilla Suomessa syntyneiden työllisten määrä on laskenut

Maahanmuuttajien osuus on kasvanut erityisesti niillä aloilla, joilla suomalaistaustaisten työllisten määrä on ollut laskussa. Työperäinen maahanmuutto onkin avainasemassa koko Suomen työllisyydessä, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.

– Työperäisillä maahanmuuttajilla voi olla olennainen rooli siinä, että palveluita ja tuotteita pystytään tuottamaan myös niillä aloilla, joille on haastavaa löytää työntekijöitä, Kauhanen sanoo.

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.

Etla laski aiemmin, että Suomeen tarvittaisiin jopa 44 000 hengen nettomaahanmuutto nykyisellä ikä- ja sukupuolirakenteella, jotta syntyvien ja työikäisten ikäluokkien koko saataisiin vakaantumaan pysyvästi.

Työperäisen maahanmuuton vaikutukset riippuvat kuitenkin voimakkaasti maahanmuuttajien ominaisuuksista ja maahantulon ajankohdasta, joten vaikutuksista ei voi tehdä yleispätevää johtopäätöstä. Tutkijoiden mukaan on esimerkiksi vielä epäselvää, miten Venäjän hyökkäyssodan myötä Suomeen saapuneiden ukrainalaisten maahanmuuttajien työllisyys kehittyy.

Nyt julkaistun raportin on rahoittanut Elinkeinoelämän keskusliitto EK.

Kangasharju, Aki – Kauhanen, Antti – Kalmbach, Aino – Valkonen, Tarmo: Työllisten maahanmuuttajien määrä on kasvanut Suomessa (Etla Raportti 136)

Liitteet: Kuvio 1. Työllisten määrä taustamaan mukaan ja Kuvio 3. Ammattiryhmien ulkomaalaistaustaisten osuus.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tuoreen raportin ovat laatineet Etlan tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen, tutkija Aino Kalmbach, toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.
Tuoreen raportin ovat laatineet Etlan tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen, tutkija Aino Kalmbach, toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.
Lataa
Työllisten määrä taustamaan mukaan, henkeä. Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto
Työllisten määrä taustamaan mukaan, henkeä. Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto
Lataa
Ammattiryhmien ulkomaalaistaustaisten osuus, %. Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto.
Ammattiryhmien ulkomaalaistaustaisten osuus, %. Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto.
Lataa
Tutkimusjohtaja Antti Kauhanen. Kuva: Matti Rajala/ETLA
Tutkimusjohtaja Antti Kauhanen. Kuva: Matti Rajala/ETLA
Lataa
Toimitusjohtaja Aki Kangasharju. Kuva: Matti Rajala/ETLA
Toimitusjohtaja Aki Kangasharju. Kuva: Matti Rajala/ETLA
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: taantuma jää lieväksi, mutta niin jää sitä seuraava kasvukin - ”Nousukausi jää kokematta”21.3.2023 09:00:00 EET | Tiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa lähivuosiksi vain kituliasta talouskasvua. Etla on alentanut bkt-ennustettaan aiemmasta ja arvioi nyt Suomen bruttokansantuotteen kasvavan ensi vuonna reilun prosentin. Tänä vuonna bkt supistuu 0,3 prosenttia. Suomi ajautui tekniseen taantumaan jo viime vuoden lopussa ja talouskasvua leikkaavat jatkossakin inflaatio, rahapolitiikan kiristyminen sekä Venäjän hyökkäyssota välillisine vaikutuksineen. Yksityinen kulutus ja investoinnit supistuvat tänä vuonna, mutta työllisyysvaikutukset jäävät maltillisiksi.

Muistutuskutsu medialle: Etlan ennuste julki tiistaina 21.3.20.3.2023 09:34:06 EET | Tiedote

Pääseekö Suomi takaisin kasvuun kiinni? Joko inflaatiopiikki alkaa viimein taittua? Miltä korkotaso näyttää tulevina vuosina? Vastauksia kysymyksiin ja muihin lähivuosien talousteemoihin on tarjolla, kun Etla julkistaa vuoden 2023 ensimmäisen talousennusteensa, kevään laajan Suhdanteen. Ennuste julkaistaan verkossa klo 9 ja lukuja käydään tarkemmin läpi klo 9.30 alkavassa julkistuswebinaarissa. Aika: Tiistaina 21.3. klo 9.30–10.30 Paikka: Teams Webinaarissa Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti esittelee Etlan kevään 2023 suhdanne-ennusteen luvut ja arviot niiden takana. Paikalla webinaarissa kommentoimassa ja kysymyksiin vastaamassa ovat myös Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju sekä ennusteryhmän tutkijat Birgitta Berg-Andersson, Ville Kaitila ja Sakari Lähdemäki. Tilaisuuden ohjelma: 9.30–9.40 Ajankohtaista talouspolitiikasta / toimitusjohtaja Aki Kangasharju 9.40–10.20 Kevään Suhdanne 2023 / ennustepäällikkö Päivi Puonti 10.20–10.30 Keskustelu & kysymykset Ilmoittautuminen viimeistä

Etlan päästöennuste: Hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen vaakalaudalla, jos hiilinieluja ei vahvisteta15.3.2023 09:00:00 EET | Tiedote

Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähenemisen arvioidaan hidastuneen. Etlan tänään julkaisemassa ennusteessa päästöjen arvioidaan alenevan keskimäärin 3–4 prosenttia vuodessa seuraavan viiden vuoden ajan. Tahti on hieman hitaampaa kuin Etla vielä syksyllä arvioi. Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen uhkaa jäädä haaveeksi, jos pienentyneitä hiilinieluja ei onnistuta palauttamaan. Yksi ratkaisu olisi saada maankäyttösektori päästökaupan piiriin.

Kutsu medialle: Etlan ennuste julki tiistaina 21.3.14.3.2023 13:33:38 EET | Tiedote

Pääseekö Suomi takaisin kasvuun kiinni? Joko inflaatiopiikki alkaa viimein taittua? Miltä korkotaso näyttää tulevina vuosina? Vastauksia kysymyksiin ja muihin lähivuosien talousteemoihin on tarjolla, kun Etla julkistaa vuoden 2023 ensimmäisen talousennusteensa, kevään laajan Suhdanteen. Ennuste julkaistaan verkossa klo 9 ja lukuja käydään tarkemmin läpi klo 9.30 alkavassa julkistuswebinaarissa. Aika: Tiistaina 21.3. klo 9.30–10.30 Paikka: Teams Webinaarissa Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti esittelee Etlan kevään 2023 suhdanne-ennusteen luvut ja arviot niiden takana. Paikalla webinaarissa kommentoimassa ja kysymyksiin vastaamassa ovat myös Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju sekä ennusteryhmän tutkijat Birgitta Berg-Andersson, Ville Kaitila ja Sakari Lähdemäki. Tilaisuuden ohjelma: 9.30–9.40 Ajankohtaista talouspolitiikasta / toimitusjohtaja Aki Kangasharju 9.40–10.20 Kevään Suhdanne 2023 / ennustepäällikkö Päivi Puonti 10.20–10.30 Keskustelu & kysymykset Ilmoittautuminen viimeistä

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme