Metsähallituksen Timo Laitinen: Metsähallitus ei politikoi eikä provosoidu

Metsien suuri huoltovarmuusmerkitys korostuu kriisin aikana

Metsähallituksen hallituksen puheenjohtajan paikan jättänyt, Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen muistuttaa Venäjän hakkeen tuonnin loppumisen nostavan esiin metsien huoltovarmuuden merkityksen. – Kun lämpölaitokset ovat toimineet Venäjän hakkeen varassa, on aika kääntää katseet omiin resursseihin. Turpeen alas-ajolla tavoiteltiin ilmaston kannalta oikeita asioita, mutta sen ja kotimaisen hakkeen käyttöä tulee nyt arvioida siltä kannalta, että talot pysyvät lämpiminä ja takaamme energian huoltovarmuuden kaikissa oloissa. Toisaalta poikkeustilanne kiihdyttää vihreää siirtymää.

-Ukrainan sota nostaa esiin uudella tavalla maamme huoltovarmuuden myös metsien kannalta. Puun tuonnin loppuminen vaikuttaa tehtaiden puun, erityisesti koivun saantiin, pitkällä aikavälillä. Metsähallitus ei pysty tähän koivupuun tarpeeseen vastaamaan.

Tavoite metsien erilaisista käyttömuodoista toteutuu Suomessa

Laitinen kokee epäonnistumiseksi sen, että tavoite erilaisten metsän käyttömuotojen kesken ei näy Suomessa käytävässä metsäkeskustelussa. – Metsähallitus on tehnyt ylisukupolvista työtä sen eteen, että metsien talous- ja virkistyskäyttö, matkailun, luontoarvojen ja porotalouden intressit voitaisiin yhteensovittaa. Ilmastomuutos ja luontokato ovat kiihdyttäneet metsäkeskustelua, jossa eri sidosryhmät ovat keskittyneet tuomaan esiin lähinnä omia näkökulmiaan.

-Kun Metsähallituksen roolista keskustellaan, on hyvä muistaa, että sen hallitsemasta yhdeksän miljoonan hehtaarin metsäalasta kaksi kolmasosaa on hakkuiden ulkopuolella. Ne ovat kansallis- ja luonnonpuistoja, Lapin erämaa-alueita tai kitumaita, joissa ei hakkuita suoriteta. Ja silti julkisuudessa väitetään, että emme tee suojelua riittävästi, emmekä oikein.

EU:n biodiversiteettiasetuksen tavoite metsien suojelupinta-alan nostamisesta vaatii Laitisen mukaan arvion sen kokonaistaloudellisista seuraamuksista. – Sen lisäksi puuttuu yhteinen käsitys siitä, mikä on vanha tai luonnon metsä. Jokainen voi tulkita niitä, miten haluaa, eikä ole yhteistä näkemystä mitä ne tarkoittavat. Metsähallitus osallistuu aktiivisesti tähän keskusteluun ja määrittelytyöhön. Metsähallitus vastaa valtion metsien osalta puolesta Suomen metsien hiilinieluista ja vastaa siten myös EU:n ja Suomen ilmastotavoitteisiin – ihan hyvin.

Ylä-Lapin metsistä yhteisymmärrys

Laitisen mukaan käyttöön otetut alueelliset luonnonvarasuunnitelmat on laadittu eri sidosryhmien kanssa yhteistoiminnassa. – Niissä on sovittu alueiden maksimi hakkuumäärät, jotka viime vuonna alittuivat kaikilla alueilla. Olemme ottaneet ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteet vakavasti ja vastuullisesti yhteisten maiden ja vesien hoitajana. Kun Metsähallitus saa toimistaan kritiikkiä, sidosryhmätyöllä haluamme lisätä avointa viestintää ja vuorovaikutusta konfliktien sijaan.

Hyvänä esimerkkinä Laitinen pitää saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarasuunnitelmaa, jonka laatimisessa olivat mukana saamelaiskäräjien lisäksi kaikki alueen kunnat, paliskunnat, kolttien kyläkokous, matkailu- ja metsätalousyrittäjät. - Nämä sidosryhmät kykenivät löytämään yhteisen tahtotilan yhteensovittaa kaikkien metsien käyttöön liittyvät intressit. Käytännössä Ylä-Lapin alueella jokainen hakkuu neuvotellaan erikseen.

Metsien kestävyyttä arvioitava kokonaisvaltaisesti

Laitinen pitää kohtuuttomina väitteitä, että Metsähallitus tekee vain avohakkuita ja jättää jälkeensä isoja hakkuualueita. – Yli kolmannes kaikista hakkuista on tehty jollakin jatkuvapeitteisen hakkuun menetelmällä. Sama koskee aurauksia, joita on tehty viimeksi 1970-luvulla. Nielujen lisäämiseksi käytämme metsän uudistamisessa jalostettua siementä ja olemme lisänneet metsien tuhkalannoitusta.

-Yritän ymmärtää, en selittää, miksi metsäkeskustelu on kahden vastakkaista mieltä olevan koulukunnan välistä. Kun asiantuntijat edustavat usein kapeaa metsäalan sektoria, tarvitaan kokonaisvaltainen arvio Suomen metsien tilasta ja hoidosta. Kestävyyttä tulee arvioida ilmastomuutoksen ja monimuotoisuuden lisäksi myös aluetalouksien ja työllisyyden kannalta, joilla on valtava merkitys, muistuttaa Laitinen.

Metsien hyvinvointiarvot kasvavat

Laitinen toivoo, että ympäristöministeriön tilaama hanke talouden ja luonnon välisestä suhteesta tehtäisiin kokonaisvaltaisesti. – Tämä niin sanotun Dasguptan mallin mukainen selvitys on tervetullut. Metsähallitus on tunnistanut metsäluonnon hyvinvointia tuottavan arvon ja samalla on tärkeää myös tunnistaa luontopääoma omana pääomalajinaan.

- Suomessa vaalitaan jokamiehen oikeutta liikkua metsissä, meillä on vapaa sienestys- ja marjastusoikeus, ylläpidämme kansallis- ja luonnonpuistoja, retkeily- ja ulkoilureittejä, autiotupia ja tulipaikkoja.

Metsähallituksen tuottama arvonluonti perustuu Laitisen mukaan jo nyt ekologisten reunaehtojen huomioimiseen metsätaloudessa. - Meillä on kymmenen miljoonaa luontovierailua valtion maille vuodessa, luonnosta ja metsistä elävä matkailu tuo kolme miljardia ja me tuloutamme valtiolle 120 miljoonaa euroa vuodessa, ja tämän päälle suuret aluetalousvaikutukset.

-Metsillä tulee olemaan hieno, moniarvoinen tulevaisuus. Metsien immateriaaliset arvot, kuten terveys- ja hyvinvointiarvot tulevat kasvamaan, samalla kun metsäteollisuus ja tutkimuslaitokset kehittävät uusia fossiilisia korvaavia puupohjaisia innovaatioita ja tuotteita.

Metsähallitus ei politikoi eikä provosoidu

Laitinen tyrmää väitteet Metsähallituksen toiminnan poliittisesta ohjauksesta. -Tärkein omistajaohjaus tulee eduskunnan budjettipäätöksestä, jossa asetetaan meille tulostavoite.
Maan hallitus ei puutu operatiiviseen toimintaan, missä meillä on täysi toimintavapaus.

-Poliittiseksi asiat tahtovat muuttua, kun esimerkiksi sidosryhmät nostavat julkisuuteen joitakin hakkuukohteita, joita heidän mielestään ei pitäisi toteuttaa. Me hoidamme työmme, emmekä politikoi tai provosoidu.

Valtion metsien osuus Suomen metsistä on neljännes, loput ovat yksityisten, pääosin suomalaisten perheiden omistuksessa. Valtion metsien hallinto on jaettu maa- ja metsätalousministeriön ohjaamaan Metsähallitus liikelaitokseen, minkä sisällä on budjettirahoitteinen ympäristöministeriön ohjauksessa toimiva Luontopalvelut. -Vaikka hallintomalli onkin uniikki, varsinaisen toiminnan kannalta se ei ole osoittautunut ongelmaksi. Molempien ylimmät päättäjät ovat sitoutuneet samoihin tavoitteisiin ja yhteisiin kannanottoihin.

Markku Laukkanen

markku.laukkanen@audiomedia.fi

Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” -viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.