Ruokavalion muuttaminen kasvispainotteisemmaksi vaikuttaa ravintoaineiden saantiin
17.2.2022 16:29:52 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote

Viimeaikaisten tutkimusten valossa suomalaisten olisi kannattavaa etenkin ilmastosyistä siirtyä kohti kestävämpää, kasvispainotteisempaa ruokavaliota. Tämä tarkoittaisi nykyistä pienempää eläinperäisten elintarvikkeiden, erityisesti punaisen ja prosessoidun lihan käyttöä. Muutos johtaisi myös terveyshyötyihin, kuten ruokavalion rasvan laadun ja sen myötä veren rasva-arvojen paranemiseen.
– Siirtymä on mahdollista tehdä ravintoaineiden saannin kannalta kohtuullisen turvallisesti, mutta mitä kasvispainotteisempaan ruokavalioon siirrytään, sitä enemmän ravintoaineiden saanti muuttuu, sanoo väitöskirjatutkija Tiina Pellinen Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.
Helsingin yliopistossa toteutettiin kevään 2017 aikana tutkimus, jossa 136 tervettä vapaaehtoista aikuista noudatti 12 viikon ajan yhtä kolmesta tutkimusruokavaliosta. Niistä yksi oli eläinproteiinipainotteinen ja vastasi keskimääräistä suomalaista ruokavaliota. Kahdessa muussa ruokavaliossa erilaiset osuudet eläinproteiinin lähteistä punaisesta ja vaaleasta lihasta sekä maitotuotteista korvattiin erilaisilla kasvisproteiinia sisältävillä lähteillä, kuten palkokasveilla, pähkinöillä, siemenillä ja viljatuotteilla.
Eläinperäisten proteiinin lähteiden korvaaminen kasviperäisillä muuttaa myös vitamiinien ja kivennäisaineiden saantia
Tutkimuksen tulokset ovat B12-vitamiinin ja jodin osalta linjassa aiempien tutkimusten kanssa – näiden saanti väheni kasvisproteiinipainotteisissa ruokavalioissa. Sen sijaan tutkittavat saivat rautaa ja folaattia enemmän kasviproteiinipainotteisimmasta ruokavaliosta kuin eläinproteiinipainotteisesta ruokavaliosta.
Verestä mitatuissa elimistön rautatilaa kuvaavissa merkkiaineissa tai folaatin pitoisuudessa ei kuitenkaan ollut eroja ruokavalioiden välillä. Toisin sanoen elimistön rautatila ei heikentynyt, mikä voi johtua siitä, että raudan imeytymistä edistäviä tekijöitä, esimerkiksi C-vitamiinia, oli kasviproteiinipainotteisissa ruokavalioissa riittävästi.
B12-vitamiinin saanti ravinnosta taas pieneni sitä enemmän, mitä enemmän eläinproteiinin lähteitä korvattiin kasviproteiinin lähteillä. Aktiivisen B12-vitamiinin pitoisuus verestä mitattuna oli kasviproteiinipainotteisimmassa ryhmässä merkitsevästi pienempi kuin eläinproteiinipainotteista ruokavaliota noudattaneessa ryhmässä.
Jodin saanti ravinnosta ja jodin pitoisuus virtsassa pienenivät molemmissa kasviproteiinipainotteisissa ruokavalioissa yhtä paljon eläinproteiinipainotteiseen ruokavalioon verrattuna.
– Siirryttäessä kasvispainotteisempaan ruokavalioon on tärkeää varmistaa riittävä B12-vitamiinin ja jodin saanti. Nykyisin useimpiin kasvipohjaisiin, maitoa korvaaviin tuotteisiin on lisätty jodia ja B12-vitamiinia. Täydennettyjen tuotteiden käyttö myös tässä tutkimuksessa olisi voinut antaa toisenlaisia tuloksia kyseisten ravintoaineiden osalta, Pellinen pohtii.
Maitotuotteiden korvaamisessa tulee suosia B12-vitamiinilla ja jodilla täydennettyjä kasvipohjaisia tuotteita. Pohjoismaiset ravitsemussuositukset suosittelevat harkitsemaan B12-vitamiinilisän käyttöä kasvisruokavalioita noudatettaessa, kun taas jodilisän käyttöä suositellaan raskaus- ja imetysaikana, mikäli sen saanti ruoasta on vähäistä.
– Tulevaisuudessa on tärkeää arvioida, millaisin täydennys- ja korvaamiskeinoin voidaan taata riittävä B12-vitamiinin ja jodin saanti kasvikuntapainotteisissa ruokavalioissa, joissa eläinperäisten raaka-aineiden määrä vaihtelee, Pellinen toteaa.
Interventiotutkimus toteutettiin osana jo päättynyttä monitieteistä ScenoProt - Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi -hanketta, joka on Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama. Hankkeen yhtenä visiona on, että vuonna 2030 suomalaiset syövät terveellistä ja kestävästi tuotettua ruokaa. Hankkeessa on aiemmin havaittu, että eläinproteiinin lähteiden osittainen korvaaminen kasviproteiinin lähteillä lisää kuidun saantia ja parantaa ruokavalion rasvan laatua ja veren lipidiprofiilia.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tiina Pellinen, puh. 0294158290, tiina.pellinen@helsinki.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopiston viestintä, puh. 0294158461
Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta on uusiutuvien luonnonvarojen vastuullisen käytön asiantuntija Suomessa ja kansainvälisesti. Tieteenalamme ovat elintarvike-, maatalous-, metsä-, talous- ja ympäristötieteet.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Vilppi lääketieteen valintakokeessa vei opiskelupaikan17.9.2026 10:31:07 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta opiskelupaikan saaneen henkilön opiskelupaikka on peruutettu valintakokeessa tehdyn vilpin takia. Asiasta tehdään tutkintapyyntö poliisille.
Tutkijat löysivät masennukselle viisi erilaista aivoprofiilia14.9.2026 15:53:19 EEST | Tiedote
Kaksi ihmistä voi saada saman masennusdiagnoosin, vaikka heidän oireensa poikkeavat toisistaan huomattavasti. Tutkijat halusivat selvittää, näkyykö tämä yksilöllisyys myös aivojen toiminnassa.
Suomalaistutkimus voi parantaa miljoonien koe-eläinjyrsijöiden anestesiaturvallisuutta14.9.2026 10:41:14 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on osoitettu, että vatinoksaani-lääkeaine parantaa merkittävästi rottien anestesiaturvallisuutta. Löydös voi vaikuttaa miljooniin koe-eläimiin maailmanlaajuisesti: pelkästään länsimaissa jyrsijöitä käytetään vuosittain arviolta toistasataa miljoonaa biolääketieteellisessä tutkimuksessa.
KUTSU 17.9; Uusi käsikirja auttaa tavoittamaan lainvalmistelun hiljaisimmat kohderyhmät11.9.2026 08:30:00 EEST | Kutsu
”Hiljaiset äänet kuuluviin – Käsikirja kokemustiedon hyödyntämiseen lainvalmistelussa” tarjoaa tutkimukseen perustuvia käytännön työkaluja hiljaisten kohderyhmien kuulemiseen lainvalmistelussa.
Suuret suojelualueet auttavat pohjoisia lintulajeja selviämään ilmastonmuutoksesta10.9.2026 12:00:33 EEST | Tiedote
Kylmään ilmastoon sopeutuneet lintulajit tarvitsevat pärjätäkseen suuria suojelualueita. Etelä-Suomen pienet ja hajanaiset suojelualueet eivät riitä turvaamaan niiden tulevaisuutta ilmaston lämmetessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme