Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Tuore tutkimus: Yrityskohtainen sopiminen ja hajautunut neuvottelujärjestelmä johtavat korkeampiin palkankorotuksiin

Jaa

Etlan tänään julkistaman muistion mukaan työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmän hajautuminen ja yrityskohtaiset erät ovat johtaneet suurempiin palkankorotuksiin kuin puhtaasti keskitetty sopiminen. Muistio perustuu Työsuojelurahaston rahoittamaan tuoreeseen tutkimukseen. Tutkimustulosten mukaan palkankorotukset ovat olleet Suomessa suurempia silloin, kun sopimuksessa on ollut mukana yrityskohtainen erä. Hajautuminen on siis nostanut ansioita, mutta vaikutus palkkahajontaan jää epäselväksi.

Terhi Maczulskij, Antti Kauhanen ja Krista Riukula,ETLA.
Terhi Maczulskij, Antti Kauhanen ja Krista Riukula,ETLA.

Työehdoista sopiminen on siirtynyt Euroopassa viime vuosikymmeninä yhä enemmän kohti yritystasoa. Eurooppalaiset tutkimukset ovat jo osoittaneet, että hajautunut sopimusjärjestelmä johtaa korkeampiin ansioihin ja usein, mutta ei aina, suurempaan palkkahajontaan. Hajautuneessa neuvottelujärjestelmässä palkankorotukset ovat siis nousseet korkeammiksi kuin keskitetyssä järjestelmässä. Tällaisia tuloksia on löydetty esimerkiksi Espanjasta, Saksasta, Tanskasta, Belgiasta ja Portugalista.

Suomessa on perinteisesti ollut hyvin keskitetty neuvottelujärjestelmä tupoineen, eikä Suomi ole seurannut hajautumisen trendiä Euroopassa. Neuvottelujärjestelmän hajautumisen esimerkkinä voidaan Suomessa pitää yrityskohtaisia eriä, jotka yleistyivät 2000-luvun liittokierrosten aikana. Tänään julkistettujen tutkimustulosten (ETLA Muistio 92) mukaan yrityskohtaiset erät ovat meilläkin johtaneet korkeampiin palkankorotuksiin. Yrityskohtaisiin eriin on meillä liittynyt myös ns. perälauta, joka määrittelee, mitä tapahtuu, jos paikallisissa neuvotteluissa ei päästä sopuun.

Työsuojelurahaston rahoittamassa tutkimuksessa “Heterogeneous Impacts of Decentralization of Collective Bargaining” (Etla Working Papers 83) Etla on selvittänyt, miten yrityskohtaiset erät ovat vaikuttaneet Suomessa palkankorotusten tasoon ja niiden hajontaan. Nyt julkistettujen tulosten mukaan toimihenkilöillä palkankorotukset ovat olleet 1,6 prosenttiyksikköä korkeampia silloin, kun sopimuksissa on ollut yrityskohtainen erä ja kun kannustin sopimiseen on ollut suurempi eli perälauta on ollut pienempi kuin yrityskohtainen erä. Silloin kun perälauta on ollut yrityskohtaisen erän suuruinen, ovat palkankorotukset olleet 0,8 prosenttiyksikköä korkeampia verrattuna yleiskorotukseen.

Työntekijöillä palkankorotukset ovat olleet 0,5 prosenttiyksikköä korkeampia silloin, kun sopimuksissa on ollut yrityskohtainen erä ja perälauta on pienempi kuin yrityskohtainen erä. Kun perälauta on ollut yrityskohtaisen erän suuruinen, ovat palkankorotukset olleet 1,8 prosenttiyksikköä korkeampia verrattuna yleiskorotukseen.

- Tulokset ovat yhdenmukaisia aiempien eurooppalaisten tulosten kanssa. Palkankorotukset ovat siis suurempia neuvotteluiden ollessa lähempänä yritystasoa. Tähän tulokseen päätyvät kaikki aihetta koskevat tutkimukset, toteaa tutkimusjohtaja Antti Kauhanen Etlasta.

Yrityskohtaiset erät ovat siis Suomessa kasvattaneet palkankorotusten hajontaa toimihenkilöillä, kun taas työntekijöillä ne ovat vähentäneet sitä. Ero johtuu tutkijoiden mukaan todennäköisesti toimihenkilöiden ja työntekijöiden erilaisesta suhtautumisesta palkkahajontaan ja paikalliseen sopimiseen.

 

Kauhanen, Antti – Maczulskij, Terhi – Riukula, Krista: Isommat palkankorotukset paikallisella sopimisella? Sopimusjärjestelmän hajautumisen vaikutukset palkkojen tasoon ja niiden hajontaan (ETLA Muistio 92).

Muistio perustuu raporttiin: Kauhanen, A., Maczulskij, T. ja Riukula, K., Heterogeneous Impacts of Decentralization of Collective Bargaining, Etla Working Papers No. 83. Muistio on osa Työsuojelurahaston rahoittamaa hanketta ”Työehtosopimusten vaikutukset henkilöiden palkankorotuksiin ja työkykyyn” (no. 190161).

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Terhi Maczulskij, Antti Kauhanen ja Krista Riukula,ETLA.
Terhi Maczulskij, Antti Kauhanen ja Krista Riukula,ETLA.
Lataa
Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.
Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Digitaalitalous kasvaa nyt verkkokaupan myötä Suomessakin ja haastaa verojärjestelmän1.12.2020 10:00:00 EETTiedote

Digitaalitalouden osuus bruttokansantuotteesta on kasvanut Suomessa verrattain hitaasti 2010-luvulla. Tänään julkaistun tutkimuksen mukaan digitaalisten tavaroiden ja palveluiden tuotannon arvonlisä oli vuonna 2017 yli 21 miljardia euroa eli 11 prosenttia bkt:stä. Kuluvan vuoden koronakriisi on nostanut talouden digitaalisuuden astetta aiempaa nopeammin ja kehitys näkyy erityisesti verkkokaupan kasvuna. Kysymyksiä herättää yhä digitalouden vaikutus verotuottoihin.

Etla tutki: vienninedistämispalvelujen käyttö kasvatti kansainvälisille markkinoille pyrkineiden pk-yritysten liikevaihtoa26.11.2020 09:00:00 EETTiedote

Tuoreen tutkimuksen mukaan julkisia vienninedistämispalveluita käyttäneiden yritysten liikevaihto on kasvanut muita kansainvälisillä markkinoilla toimivia yrityksiä enemmän. Jos yritys sai samaan aikaan sekä t&k-tukia että vienninedistämispalveluita, lisäsi se yrityksen todennäköisyyttä nousta eniten liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten joukkoon. Suomalaisten pk-yritysten suurimmiksi kansainvälisen kasvun esteiksi osoittautuivat puutteellinen osaaminen sekä paikallisten markkinoiden tuntemuksen puute. Tänään julkaistussa tutkimuksessa arvioitiin Business Finlandin vienninedistämispalveluiden käytön vaikutuksia pk-yritysten kasvuun viime vuosina.

Etla: Suomi selvinnyt koronakriisin talousvaikutuksista muuta Eurooppaa lievemmin, Kiinan-vienti paikkaa elintarviketeollisuudessa Venäjän aukkoa24.11.2020 08:15:00 EETTiedote

Suomi on toistaiseksi selvinnyt koronakriisin aiheuttamista talousvaikutuksista muuta Eurooppaa lievemmin vaurioin. Koko teollisuuden tuotanto väheni Suomessa tammi-syyskuussa 5,6 prosenttia viimevuotisesta, kun muualla Euroopassa pudotus oli keskimäärin liki 10 prosenttia. Eniten Suomessakin on kärsinyt matkailu- ja ravintola-ala, jonka arvonlisäys on putoamassa peräti kolmanneksen viime vuodesta. Tänään julkaistun Etlan Toimialakatsauksen mukaan Kiina on kirinyt elintarviketeollisuudessa Suomen toiseksi tärkeimmäksi vientimaaksi, mikä paikkaa osin Venäjän tuontikiellon aiheuttamaa aukkoa vientituloissa.

Vaikutusarviointi: t&k-tuet ovat lisänneet suomalaisten yritysten omia panostuksia tutkimukseen ja kehitykseen5.11.2020 08:30:00 EETTiedote

Tuoreen vaikutusarvion mukaan Tekesin myöntämät t&k-tuet ovat lisänneet tukea saaneiden yritysten omia panostuksia tutkimukseen ja kehitykseen. Tutkimuksessa löytyi kuitenkin viitteitä myös siitä, että t&k-tuilla voi olla haitallisia vaikutuksia kilpailuun. Tuet voivat vähentää vanhojen tehottomien yritysten poistumista markkinoilta ja hidastaa rakennemuutosta. Tukirahoituksen vaikutus yritysten markkinoilta poistumiseen on samansuuntainen nuorten, alle 6-vuotiaiden yritysten joukossa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme