Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Tuore tutkimus: Yrityskohtainen sopiminen ja hajautunut neuvottelujärjestelmä johtavat korkeampiin palkankorotuksiin

Jaa

Etlan tänään julkistaman muistion mukaan työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmän hajautuminen ja yrityskohtaiset erät ovat johtaneet suurempiin palkankorotuksiin kuin puhtaasti keskitetty sopiminen. Muistio perustuu Työsuojelurahaston rahoittamaan tuoreeseen tutkimukseen. Tutkimustulosten mukaan palkankorotukset ovat olleet Suomessa suurempia silloin, kun sopimuksessa on ollut mukana yrityskohtainen erä. Hajautuminen on siis nostanut ansioita, mutta vaikutus palkkahajontaan jää epäselväksi.

Terhi Maczulskij, Antti Kauhanen ja Krista Riukula,ETLA.
Terhi Maczulskij, Antti Kauhanen ja Krista Riukula,ETLA.

Työehdoista sopiminen on siirtynyt Euroopassa viime vuosikymmeninä yhä enemmän kohti yritystasoa. Eurooppalaiset tutkimukset ovat jo osoittaneet, että hajautunut sopimusjärjestelmä johtaa korkeampiin ansioihin ja usein, mutta ei aina, suurempaan palkkahajontaan. Hajautuneessa neuvottelujärjestelmässä palkankorotukset ovat siis nousseet korkeammiksi kuin keskitetyssä järjestelmässä. Tällaisia tuloksia on löydetty esimerkiksi Espanjasta, Saksasta, Tanskasta, Belgiasta ja Portugalista.

Suomessa on perinteisesti ollut hyvin keskitetty neuvottelujärjestelmä tupoineen, eikä Suomi ole seurannut hajautumisen trendiä Euroopassa. Neuvottelujärjestelmän hajautumisen esimerkkinä voidaan Suomessa pitää yrityskohtaisia eriä, jotka yleistyivät 2000-luvun liittokierrosten aikana. Tänään julkistettujen tutkimustulosten (ETLA Muistio 92) mukaan yrityskohtaiset erät ovat meilläkin johtaneet korkeampiin palkankorotuksiin. Yrityskohtaisiin eriin on meillä liittynyt myös ns. perälauta, joka määrittelee, mitä tapahtuu, jos paikallisissa neuvotteluissa ei päästä sopuun.

Työsuojelurahaston rahoittamassa tutkimuksessa “Heterogeneous Impacts of Decentralization of Collective Bargaining” (Etla Working Papers 83) Etla on selvittänyt, miten yrityskohtaiset erät ovat vaikuttaneet Suomessa palkankorotusten tasoon ja niiden hajontaan. Nyt julkistettujen tulosten mukaan toimihenkilöillä palkankorotukset ovat olleet 1,6 prosenttiyksikköä korkeampia silloin, kun sopimuksissa on ollut yrityskohtainen erä ja kun kannustin sopimiseen on ollut suurempi eli perälauta on ollut pienempi kuin yrityskohtainen erä. Silloin kun perälauta on ollut yrityskohtaisen erän suuruinen, ovat palkankorotukset olleet 0,8 prosenttiyksikköä korkeampia verrattuna yleiskorotukseen.

Työntekijöillä palkankorotukset ovat olleet 0,5 prosenttiyksikköä korkeampia silloin, kun sopimuksissa on ollut yrityskohtainen erä ja perälauta on pienempi kuin yrityskohtainen erä. Kun perälauta on ollut yrityskohtaisen erän suuruinen, ovat palkankorotukset olleet 1,8 prosenttiyksikköä korkeampia verrattuna yleiskorotukseen.

- Tulokset ovat yhdenmukaisia aiempien eurooppalaisten tulosten kanssa. Palkankorotukset ovat siis suurempia neuvotteluiden ollessa lähempänä yritystasoa. Tähän tulokseen päätyvät kaikki aihetta koskevat tutkimukset, toteaa tutkimusjohtaja Antti Kauhanen Etlasta.

Yrityskohtaiset erät ovat siis Suomessa kasvattaneet palkankorotusten hajontaa toimihenkilöillä, kun taas työntekijöillä ne ovat vähentäneet sitä. Ero johtuu tutkijoiden mukaan todennäköisesti toimihenkilöiden ja työntekijöiden erilaisesta suhtautumisesta palkkahajontaan ja paikalliseen sopimiseen.

 

Kauhanen, Antti – Maczulskij, Terhi – Riukula, Krista: Isommat palkankorotukset paikallisella sopimisella? Sopimusjärjestelmän hajautumisen vaikutukset palkkojen tasoon ja niiden hajontaan (ETLA Muistio 92).

Muistio perustuu raporttiin: Kauhanen, A., Maczulskij, T. ja Riukula, K., Heterogeneous Impacts of Decentralization of Collective Bargaining, Etla Working Papers No. 83. Muistio on osa Työsuojelurahaston rahoittamaa hanketta ”Työehtosopimusten vaikutukset henkilöiden palkankorotuksiin ja työkykyyn” (no. 190161).

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Terhi Maczulskij, Antti Kauhanen ja Krista Riukula,ETLA.
Terhi Maczulskij, Antti Kauhanen ja Krista Riukula,ETLA.
Lataa
Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.
Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Metsien hakkuilla merkittävä vaikutus hiilinieluihin – korona voimisti tilapäisesti Suomen nieluja19.7.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Vuosittain korjatulla runkopuun määrällä eli hakkuukertymällä on yllättävänkin suuri vaikutus hiilinielujen kehitykseen. Tämä käy ilmi Etlan tuoreesta tutkimuksesta. Hakkuut heikentävät vuotuista hiilinielua liki kaksinkertaisesti runkopuun mukana metsästä poistuvaan hiilimäärään verrattuna. Suomen metsänielut voimistuivat huomattavasti vuonna 2020, kun hakkuut vähenivät metsäteollisuuden kokeman koronashokin seurauksena.

Johtamiskäytännöillä on merkittävä yhteys yritysten tuottavuuden kasvuun6.7.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Yritysten johtamiskäytännöt vaikuttavat merkittävällä tavalla tuottavuuteen, ilmenee tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Korkeampi johtamisen taso on yhteydessä korkeampaan työn tuottavuuteen, ja toimipaikkojen johtamiskäytännöt voivatkin selittää jopa 24 prosenttia havaitusta tuottavuusvaihtelusta. Osuus on lähes yhtä suuri kuin tieto- ja viestintätekniikalla ja suurempi kuin tutkimus- ja kehittämistoiminnalla. Toimipaikkojen johtamiskäytäntöjen ja tuottavuuden välinen yhteys riippuu johtajien koulutustasosta ja sitä kautta heihin sitoutuneen inhimillisen pääoman määrästä. Tulokset kannustavat parantamaan yritysten johtamiskäytäntöjä tuottavuuden ja kilpailukyvyn edistämiseksi.

Etla: Suomenkin syytä ottaa käyttöön pysyvä t&k-verotukijärjestelmä30.6.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Suomen pitäisi uudistaa t&k-verohuojennusmallinsa pysyväksi ja koskemaan laajemmin yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaa. Tuoreen Etla Muistion mukaan kansainvälinen tutkimus antaa näyttöä siitä, että t&k-verotuet lisäävät sekä tutkimus- ja kehityspanostuksia että patentointia. Etlan aineistoanalyysi kertoo, että enemmän tukea tarjoavissa maissa yritykset myös investoivat enemmän tutkimukseen ja kehitykseen suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suomessa käyttöönotettava t&k-verotukijärjestelmä on kuitenkin suunniteltava huolella.

Suomi jäänyt tutkimus- ja kehittämisrahoituksessa kauas kilpailijamaista – osaajapula jarruttaa t&k-investointeja22.6.2021 09:03:25 EEST | Tiedote

Tutkimus- ja kehittämistoiminta on Suomessa kasvamassa, mutta hallituksen tavoittelemaa neljän prosentin t&k-intensiteettiä ei näillä näkymin saavuteta vuoteen 2030 mennessä. Tänään julkistetun tutkimuksen mukaan Ruotsi, Baltian maat ja Saksa ovat Suomen kovimmat kilpailijat yritysten t&k-toiminnan sijaintipaikkoina. Suuryritysten tutkimus- ja kehitystoiminnassa Suomi on säilyttänyt kilpailukykynsä, mutta toimintaympäristön isot muutokset tai osaavan henkilöstön saatavuusongelmien jatkuminen voivat muuttaa asetelman.

Suomi nousi 11. sijalle IMD:n kilpailukykyvertailussa – asema parani, kun koronapandemia iski muualle Suomea pahemmin17.6.2021 11:00:00 EEST | Tiedote

Suomi nousee sijalle 11 tänään julkaistussa 63 maan kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Sijoitus on Suomen paras kokonaissijoitus sitten vuoden 2009. Suomen suhteellinen asema IMD-vertailussa parani, koska kansantalouden kohtaama negatiivinen shokki niin tuotantoon kuin työllisyyteenkin oli koronakriisivuonna 2020 keskimääräistä pienempi. Pandemia kohteli siis Suomen taloutta vähemmän ankarasti kuin monia muita talouksia. Sveitsi nousi vertailun kärkipaikalle ja Ruotsi toiselle sijalle. Viime vuoden ykkönen Singapore putosi sijalle 5.

Digibarometri 2021: Suomi säilyttää kakkossijan digitaalisuuden hyödyntämisessä – verkkokaupan kehityksessä Suomi ei kuitenkaan yllä kärjen vauhtiin16.6.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Suomi sijoittuu digitaalisuuden hyödyntämisessä jo toistamiseen hopeasijalle maiden välisessä vertailussa, ilmenee tuoreesta 2021 Digibarometristä. Ykköspaikalla Suomi on julkisen sektorin vertailussa, ja myös yrityksissä sijoitus on noussut muutaman pykälän. Sen sijaan kansalaisten digitaidoissa sijoitus on heikentynyt. Barometrin erityisteema on tänä vuonna verkkokauppa, joka on viime vuosina kasvanut Suomessa verrattain hitaasti. Verkkokaupan kehitys on ollut monin paikoin Euroopassa Suomea nopeampaa ja moni itäisen Euroopan maa on noussut jo kehityksessä Suomen rinnalle tai ohi.

Taloustutkimuslaitosten yhteinen hanke avaa nuorille asumisen hintaa ja koulutusvalintojen merkitystä9.6.2021 00:01:00 EEST | Tiedote

Taloustutkimuslaitosten uniikki yhteistyö Taloustieteen taju tekee selkoa taloustieteeseen osana Tutkitun tiedon teemavuotta 2021. Hanke käynnistyy virallisesti ensimmäisten nuorille ja nuorille aikuisille suunnattujen sisältöjen ja verkkosivujen valmistuttua. Ensimmäisinä aiheina ovat asumisen kustannukset sekä koulutusvalintojen vaikutukset myöhempään työelämään. Tulevan kesän ja syksyn sisältöihin haetaan ideoita myös yleisöltä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme