Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Tutkijaryhmä EU:n budjettirahoituksen uudistamisesta: Suomen edistettävä ympäristö- ja yhteisöverojen harmonisointia

Jaa
Suomalainen tutkijaryhmä on analysoinut EU-budjetin uusia tulonlähteitä. Tutkijoiden mukaan veropohjien liikkuvuus sekä tuotannon ja kulutuksen ympäristövaikutukset puoltavat veropohjien yhtenäistämistä EU-tasolla. Harmonisointi mahdollistaisi EU:n budjetin rahoituksen uudistamisen suoraan jäsenmaiden veropohjista kerättäviin uusiin omiin varoihin perustuvaksi.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ovat arvioineet Italian entisen pääministerin ja EU-komissaarin Mario Montin vetämän työn EU:n budjettirahoituksen uudistamiseksi ja ehdotettujen verojen soveltuvuuden uusiksi tulonlähteiksi. Taloustieteellisinä kriteereinä olivat optimaalinen verotus ja lisäarvo verontuoton siirrosta EU:n budjettiin. Tänään julkaistun tutkijaraportin ovat laatineet tutkijat Seppo Kari, Olli Ropponen ja Saara Tamminen VATT:sta sekä Niku Määttänen ja Tarmo Valkonen ETLA:sta.

Ehdotuksessa ei esitetä EU:lle verotusoikeutta, mutta unioni saisi sovitun osan kansallisesti kerätyistä veroista ns. uusiksi omiksi varoiksi. Niillä korvattaisiin nykyisiä bruttokansantuloon ja arvonlisäverokertymiin perustuvia jäsenmaksuja. Montin raportti jättää kuitenkin vähälle huomiolle näiden verojen suorat vaikutukset investointeihin, työllisyyteen ja tulonjakoon. Raportti ei myöskään noteeraa jäsenmaiden mahdollisuutta muuttaa omaa verotustaan niin, että EU:n rahoitusuudistuksen tavoitteet jäisivät toteutumatta.

Suomen tulisi tutkijoiden mukaan edistää herkästi liikkuvien voittojen sekä ympäristö- ja energiaverojen veropohjan harmonisointia ja alarajojen asettamista veroasteille.

-        Suosittelemme yritys- ja ympäristöverojen pohjien harmonisointia ja minimiveroasteita rahoitusuudistuksen tuloksista riippumatta. Uudistuksessa tulisi minimissään poistaa monimutkainen ALV-pohjainen oma vara, samoin kuin maakohtaiset korjaukset, toteaa hanketta vetänyt tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen Etlasta.

Montin raportissa arvioiduista uusista omista varoista lupaavimpia ovat tutkijoiden mukaan päästökauppaa täydentävä hiilidioksidivero, harmonisoitu yhteisövero (CCCTB) ja finanssisektorin arvonlisän verotus. Rahoitusmarkkinoiden transaktioveron käyttöönottoa tutkijat eivät suosittele.

Tutkijoiden laskelmien mukaan Suomen suhteellinen maksuosuus alenisi, jos nykyinen alv-perusteinen oma vara ja maakohtaiset korjaukset poistettaisiin. Samoin maksuosuutta alentaisi finanssisektorin arvonlisään perustuvan oman varan käyttöönotto. Yhteisöveropohjaa koskevan datan sekä tarkempien ympäristöveroehdotusten puuttuessa Suomen maksuosuutta koskevia arvioita ei näiltä osin voitu vielä esittää.  

ETLA:n ja VATT:n julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (www.tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.

Common or own goals: Reforming the financing of the European Union

 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen, ETLA, p. 050-329 6014, tarmo.valkonen@etla.fi
Tutkimusohjaaja Seppo Kari, VATT, p. +358 295 519 419, seppo.kari@vatt.fi
Erikoistutkija Saara Tamminen, VATT, +358 295 519 450, saara.tamminen@vatt.fi

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Vihreiden tukien osuus noussut Suomen yritystukikannassa, mutta suurimmat tuet maksetaan yhä päästöjä aiheuttaville toiminnoille22.4.2024 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomessa on maksettu vuosina 2020–2023 keskimäärin yli miljardin euron edestä suoria yritystukia. Vuositasolla kasvihuonepäästöjä kasvattavien, ns. ruskeiden tukien osuus on ollut joka vuosi vihreitä tukia suurempi, käy ilmi tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Ruskeita tukia on maksettu vuosina 2020–2022 keskimäärin 140 miljoonan euron edestä. Samaan aikaan päästöjä vähentävien vihreiden tukien määrä – vaikkakin kasvussa – jää noin puoleen tästä. Myös tki-tukien vuosittain maksettu määrä jää ruskeita tukia pienemmäksi.

Etla: Osa-aikatyö Suomessa kasvaa ja tehdyt työtunnit työntekijää kohden vähenevät edelleen17.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote

Suomessa tehdyt työtunnit työntekijää kohden vähenevät todennäköisesti edelleen tulevaisuudessa, käy ilmi Etlan tuoreesta selvityksestä. Kehitykseen vaikuttavat osa-aikatyöllisyyden yleinen kasvu sekä julkisen sektorin, erityisesti terveyspalvelujen, kasvava työnkysyntä. Osa-aikaisten määrä on kasvanut vuodesta 2015 vuoteen 2023 kolmanneksella, kun samaan aikaan kokoaikaisten osuus on noussut vain nelisen prosenttia.

Etla: Verotuksen painopiste tukemaan kasvua15.4.2024 11:33:31 EEST | Tiedote

Etlan ehdotus toimenpiteiksi Suomen talouden kurssin muuttamiseksi eli Suomen pelastuspaketti sisälsi laajan joukon pitkän aikavälin rakenteellisia uudistuksia, mutta myös lyhyen aikavälin toimia, joilla verotuksen rakennetta saataisiin muutettua kasvua tukevaan suuntaan. Toimet muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla verotuksen painopiste siirtyy kohti kasvua vähemmän haittaavia veromuotoja, arvioi tutkimusjohtaja Tero Kuusi.

Etla ennustaa: käänne talouteen jo loppuvuodesta - “hallituksen investointipaketista pitäisi luopua”26.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa suhdanteen kääntyvän jo loppuvuodesta, mutta lähivuosien talouskasvu jää vaatimattomaksi. Heikko alkuvuosi painaa kuluvan vuoden talouskasvun 0,3 prosenttiin. Ensi vuonna bkt:n kasvu yltää jo 1,4 prosenttiin. Investoinnit kääntyvät tänä vuonna vaatimattomaan mutta laaja-alaiseen kasvuun ja Suomen vienti alkaa palautua. Työttömyysaste nousee vielä tänä vuonna, mutta laskee ensi vuonna. Kuluttajahintainflaatio pysyy matalana.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye