Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Tutkijaryhmä EU:n budjettirahoituksen uudistamisesta: Suomen edistettävä ympäristö- ja yhteisöverojen harmonisointia

Jaa

Suomalainen tutkijaryhmä on analysoinut EU-budjetin uusia tulonlähteitä. Tutkijoiden mukaan veropohjien liikkuvuus sekä tuotannon ja kulutuksen ympäristövaikutukset puoltavat veropohjien yhtenäistämistä EU-tasolla. Harmonisointi mahdollistaisi EU:n budjetin rahoituksen uudistamisen suoraan jäsenmaiden veropohjista kerättäviin uusiin omiin varoihin perustuvaksi.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ovat arvioineet Italian entisen pääministerin ja EU-komissaarin Mario Montin vetämän työn EU:n budjettirahoituksen uudistamiseksi ja ehdotettujen verojen soveltuvuuden uusiksi tulonlähteiksi. Taloustieteellisinä kriteereinä olivat optimaalinen verotus ja lisäarvo verontuoton siirrosta EU:n budjettiin. Tänään julkaistun tutkijaraportin ovat laatineet tutkijat Seppo Kari, Olli Ropponen ja Saara Tamminen VATT:sta sekä Niku Määttänen ja Tarmo Valkonen ETLA:sta.

Ehdotuksessa ei esitetä EU:lle verotusoikeutta, mutta unioni saisi sovitun osan kansallisesti kerätyistä veroista ns. uusiksi omiksi varoiksi. Niillä korvattaisiin nykyisiä bruttokansantuloon ja arvonlisäverokertymiin perustuvia jäsenmaksuja. Montin raportti jättää kuitenkin vähälle huomiolle näiden verojen suorat vaikutukset investointeihin, työllisyyteen ja tulonjakoon. Raportti ei myöskään noteeraa jäsenmaiden mahdollisuutta muuttaa omaa verotustaan niin, että EU:n rahoitusuudistuksen tavoitteet jäisivät toteutumatta.

Suomen tulisi tutkijoiden mukaan edistää herkästi liikkuvien voittojen sekä ympäristö- ja energiaverojen veropohjan harmonisointia ja alarajojen asettamista veroasteille.

-        Suosittelemme yritys- ja ympäristöverojen pohjien harmonisointia ja minimiveroasteita rahoitusuudistuksen tuloksista riippumatta. Uudistuksessa tulisi minimissään poistaa monimutkainen ALV-pohjainen oma vara, samoin kuin maakohtaiset korjaukset, toteaa hanketta vetänyt tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen Etlasta.

Montin raportissa arvioiduista uusista omista varoista lupaavimpia ovat tutkijoiden mukaan päästökauppaa täydentävä hiilidioksidivero, harmonisoitu yhteisövero (CCCTB) ja finanssisektorin arvonlisän verotus. Rahoitusmarkkinoiden transaktioveron käyttöönottoa tutkijat eivät suosittele.

Tutkijoiden laskelmien mukaan Suomen suhteellinen maksuosuus alenisi, jos nykyinen alv-perusteinen oma vara ja maakohtaiset korjaukset poistettaisiin. Samoin maksuosuutta alentaisi finanssisektorin arvonlisään perustuvan oman varan käyttöönotto. Yhteisöveropohjaa koskevan datan sekä tarkempien ympäristöveroehdotusten puuttuessa Suomen maksuosuutta koskevia arvioita ei näiltä osin voitu vielä esittää.  

ETLA:n ja VATT:n julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (www.tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.

Common or own goals: Reforming the financing of the European Union

 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen, ETLA, p. 050-329 6014, tarmo.valkonen@etla.fi
Tutkimusohjaaja Seppo Kari, VATT, p. +358 295 519 419, seppo.kari@vatt.fi
Erikoistutkija Saara Tamminen, VATT, +358 295 519 450, saara.tamminen@vatt.fi

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

ETLA ennustaa: kasvu hidastuu ensi vuonna, mutta risteilijät pitävät viennin vauhdissa18.9.2018 09:30Tiedote

Suomen talouskasvu jatkuu vahvana tänä vuonna, mutta hidastuu ensi vuonna. Laivatoimitusten ansiosta vienti vetää ensi vuonnakin, tosin talouskasvu on entistä enemmän riippuvainen yksityisestä kulutuksesta. Etlan tänään julkaistun suhdanne-ennusteen mukaan Suomen kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 2,8 prosenttia ja ensi vuonna 2,2 prosenttia. Työttömyys jatkaa laskuaan, mutta osaavan työvoiman saatavuus hidastaa entistä selvemmin työllisyyden ja bkt:n kasvua.

Etla: Julkinen vientirahoitus luo työpaikkoja ja arvonlisää, mutta ei ilman riskejä11.9.2018 08:26Tiedote

Valtion vientirahoitus on kasvanut Suomessa viime vuosina muita maita nopeammin. Tänään julkaistun tutkimuksen mukaan se on nostanut valtion riskejä selvästi. Vientirahoitus on myös voimakkaasti keskittynyt muutamalle alalle. Suurimmat vientirahoituksen saajat ovat Meyerin Turun telakan ja Nokian asiakkaat. Suurimpien saajien osalta vientirahoitus on perusteltavissa, mutta ei ongelmatonta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme