Tutkimus: Digitalisaatio lisää henkilöstömäärää, mutta lyhentää osaamisen elinkaarta

Suomalaiset kuitenkin uskovat työpaikkojen vähenemiseen muita maita enemmän. Tutkimusdatan perusteella ei voi sanoa, liittyykö Suomen tulos enemmän uskoomme teknologian tuomiin mahdollisuuksiin ja niiden työn määrää vähentäviin vaikutuksiin vai pelkoihin, joita työpaikkojen häviämisestä usein esitetään.

”Digitalisaation vaikutuksia työpaikkoihin tutkitaan paljon, ja aiheesta syntyvä keskustelu on aika ajoin pelottavaa maalailua työpaikkojen häviämisestä, sanoo ManpowerGroupin Suomen viestintäjohtaja Mika Wilén. ”Olisi hyvä ottaa historiallinen perspektiivi mukaan keskusteluun. Nyt eletään ns. neljättä teollista vallankumousta, ja kaikki aikaisemmatkin kumoukset ovat muuttaneet työn määrää ja jakautumista – osa töistä häviää, mutta paljon enemmän syntyy tilalle. Aivan kuten ennenkin, teknologian tuomien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi tarvitaan uutta osaamista, mutta entistä nopeammassa tempossa.”

”Olen optimistinen sen suhteen, että korkean teknologian maana Suomi uskoo enemmän digitalisaation, automaation ja robotisaation tarjoamiin mahdollisuuksiin kuin niistä lietsottuihin pelkoihin työpaikkojen menettämisestä”, Wilén kommentoi tutkimusta.

Automaatio uhkaa työpaikkoja tuotannossa, taloushallinnossa ja tukitoiminnoissa

Työnantajilta kysyttiin myös, missä organisaation toiminnoissa muutoksia ennustetaan eniten. Ylivoimaisesti eniten digitalisaation arvioidaan vaikuttavan tuotannon, taloushallinnon ja tukitoimintojen tehtäviin. Näissä tehtävissä automaation lisääntyminen on jo vaikuttanut pitkään samaan suuntaan: työpaikkojen vähenemiseen ja tehtävien muuttumiseen toisenlaisiksi.

Isossa kuvassa työmarkkinoiden kysyntärakenne muuttuu ja polarisoituu, osaamisen ”keskikastin” kustannuksella. Töitä synty enemmän sekä matalan että korkean osaamistason sektoreille, jotka kärsivät koko ajan työvoimapulasta. Keskivälissä on ”tuttu, koulutusta vastaava työ”, jonka määrä vähenee. Siihen kuuluu sekä tuotanto- että toimihenkilötason töitä, jotka ovat helpoiten korvattavissa teknologian kehittyessä.

Voittajina IT-ala, asiakaspalvelu sekä HR

Työnantajat odottavat henkilöstömäärän kasvavan eniten IT-alalla ja asiakastyössä sekä henkilöstöhallinnossa. Digitalisaation lisäksi IT-henkilöstön määrää kasvattavat mm. Big Data, analytiikka ja tieto- ja kyberturvallisuus. Samalla kun automaatio syö joitakin asiakaspalvelutehtäviä, se synnyttää valtavan määrän uusia asiakaspalvelutarpeita sekä odotuksia myös elämykselliseen, henkilökohtaiseen asiakaskohtaamiseen. Erilaisissa HR-rooleissa työskenteleviä asiantuntijoita taas tarvitaan lisää viemään läpi muutoksia, joita tulevaisuuden osaamisen löytäminen ja kehittäminen tuovat mukanaan.

Osaamisen elinkaari lyhenee

Kun teknologiat muuttavat työtä, ne samalla luovat valtavan määrän uutta työtä ja uusia mahdollisuuksia – ja niiden myötä uusia osaamisvaatimuksia. Yksilön on vaikea edelleenkään nähdä, mitä tarkkaan ottaen nuo uudet taito- ja osaamisvaatimukset ovat. Tämä synnyttää epävarmuutta – ihminen ei tiedä, mitä taitoja hänen olisi hyödyllistä opetella nyt ollakseen jatkossa kilpailukykyinen työmarkkinoilla. Yhtä lailla koulutusjärjestelmä ei pysty nopeassa tahdissa vastaamaan työmarkkinoiden kysyntään.

”Kun niin sanotun Z-sukupolven työtehtävistä 65 prosenttia ei ole vielä edes olemassa, on tietysti vaikea ennustaa, mihin koulutusjärjestelmässä pitäisi panostaa tai mihin suuntaan uraansa harkitsevaa nuorta kannattaisi luotsata”, Mika Wilén sanoo. ”Kuka osasi kuvitella kymmenen vuotta sitten, että tänään 70 % suomalaisista käyttää älypuhelinta ja mitä tämä muutos on merkinnyt älypuhelimen avulla käytettäviin tuotteisiin ja palveluihin ja niiden työllistävään vaikutukseen. Tai että markkinoinnin automaation käyttö on yli 10-kertaistunut viidessä vuodessa ja kasvattanut kokonaan uudenlaisia työtehtäviä ja osaamisvaatimuksia.”

Keskiöön nousevat oppimiskyky ja -halu

Elinikäinen oppiminen on vanha käsite, joka on neljännen teollisen vallankumouksen myötä saanut lisää ulottuvuuksia. Jatkuva oppiminen ja ns. kovien taitojen hankkiminen muodostaa edelleen menestymisen ytimen, mutta nyt niihin yhdistetään nopeus ja ketteryys sekä valmius muuttua ja mukautua uuteen. Samalla kun osaamista tulee laajentaa ja monipuolistaa, sen käyttöikä lyhenee jatkuvasti.

Oppimiskyky ja -halu nousevat entistä tärkeämmiksi myös rekrytoinneissa, joissa aikaisemmin painotettiin olemassa olevaa osaamista ja kokemusta. Nyt halutaan enemmän varmistaa, että työnhakijalla on sekä potentiaalia että motivaatiota jatkuvaan kehittymiseen ja nopeaan muutokseen. ”Robotit eivät vielä uhkaa luovuutta, tunneälyä ja monia muita inhimillisiä taitoja, jotka tavallisesti on luokiteltu ns. pehmeisiin taitoihin, mutta ovat työelämän todellista kovaa valuuttaa”, Mika Wilén toteaa.