Venäjän sota Ukrainaa vastaan hidastaa teollisuuden kasvua merkittävästi

Työn ja talouden tutkimus Labore julkaisi toimialaennusteen vuosille 2022–2023 tiistaina 14.6.2022. Toimialaennusteessa käydään läpi teollisuuden, rakentamisen, kaupan, majoitus- ja ravitsemustoiminnan sekä liike-elämän palveluiden suhdannenäkymät.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan kasvunäkymät heikentyivät koko Euroopassa. Tämä lisäksi Suomen ja Venäjän välisen kaupan, josta on valtaosin vastannut teollisuus, oletetaan surkastuvan lähes täysin. Ukrainan sodan talousvaikutukset näkyvät Suomessa erityisesti teollisuudessa heikentyneiden vientinäkymien kautta. Teollisuuden hidas kasvu vaikuttaa myös muun talouden kasvuun kielteisesti.
Pandemia kohteli eri toimialoja hyvin eri tavoin. Moni ala palautui pandemiasta suurelta osin jo viime vuonna, mutta loppuvuodeksi heikentynyt pandemiatilanne hidasti tiettyjen alojen palautumista. Esimerkiksi majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä kuljetus ja -varastointi ovat tällaisia aloja. Niiden oletetaan kasvavan tänä vuonna vahvasti palautumisen takia, vaikka Venäjän-kaupan ja turismin loppuminen heikentävät kuitenkin molempien alojen näkymiä.
Rakentaminen ei juurikaan supistunut pandemian aikana, mitä voi pitää yllättävänä. Suurelta osin tätä selittää julkisten rakennusinvestointien merkittävä kasvu vuonna 2020. Rakentamisen näkymät ovat nekin heikentyneet yleisen talouskasvun hidastuessa. Uudet investoinnit esimerkiksi fossiilivapaaseen energiaan ja yritysten uudelleen organisointiin tukevat rakentamisen kasvua.
”Pandemia sai aikaan ainutlaatuisen talouskriisin, joka kohteli eri toimialoja hyvin erilaisesti. Pandemian talousvaikutukset näyttäisivät nyt suurelta osin väistyvän. Venäjän sota Ukrainaa vastaan on ajanut Euroopan heti uuteen kriisiin. Myös tämän kriisin talousvaikutukset kohdentuvat epätasaisesti eri aloille. Talouskriisien yhteydessä talousennusteisiin liittyy tavallista enemmän epävarmuutta ja nyt niitä on kaksi peräkkäin.”, tiivistää toimialaennusteesta vastaava Laboren ennustepäällikkö, erikoistutkija Sakari Lähdemäki.
Kaupanala näyttäisi selvinneen pandemiasta hyvin ja kokonaisuudessaan ala kasvoi vuosina 2020–2021. Tänä vuonna kaupanalan näkymiä heikentää pandemian aikana kasvaneen tavarakysynnän palautuminen takaisin palveluihin. Lisäksi kuluttajien heikentyvä ostovoima hidastaa kasvua.
Liike-elämän palvelut jatkavat selkeässä kasvussa tänä ja ensi vuonna. Valtaosa näistä aloista sopeutui etätyöskentelyyn hyvin eikä pandemia siten supistanut näitä aloja merkittävästi, joitain poikkeuksia lukuun ottamatta. Näistä aloista tietojenkäsittelypalveluilla, joka pitää sisällään ohjelmointityön, on hyvät kasvunäkymät. Yleinen talouskasvun hidastuminen vaikuttaa kuitenkin näihinkin aloihin kielteisesti.
Toimialaennusteen tilasivat Palkansaajien tutkimuslaitokselta Ammattiliitto PRO, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Paperiliitto, Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL, Rakennusliitto, Rautatiealan unioni RAU.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sakari Lähdemäkiennustepäällikkö, erikoistutkijaMakrotalouden tutkimuslohko
Puh:040 940 2830sakari.lahdemaki@labore.fiKuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Yrittäjäperheiden lapsista ei useimmiten tule muita parempia yrittäjiä15.1.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tuore Tampereen yliopiston, Laboren ja VATT:n tutkijoiden tutkimus osoittaa, että yrittäjäperheiden lapset ryhtyvät Suomessa muita useammin yrittäjiksi, mutta vanhempien yrittäjyystausta ei keskimäärin selitä yritysten parempaa menestystä. Tutkimus on julkaistu kansainvälisesti arvostetussa vertaisarvioidussa Journal of Labor Economics -tiedejulkaisussa.
Suomen yritysdynamiikka on kiihtynyt – kasvuyritysten työllisyysosuus noussut Yhdysvaltojen ohi13.1.2026 07:12:00 EET | Tiedote
Suomessa yritysrakenteiden uudistuminen on ollut 2010-luvulla vilkkaampaa kuin Yhdysvalloissa, selviää Laboren tuoreesta analyysistä. Työpaikkoja on syntynyt ja tuhoutunut Suomessa nopeammin, ja erityisen nopeasti on kasvanut orgaanisesti kasvaneiden yritysten työllisyysosuus. Yhdysvalloissa vastaava osuus on samaan aikaan pienentynyt. Tulokset viittaavat siihen, että suomalaisessa yrityskentässä on edelleen kasvupotentiaalia, joka tukee myönteistä talouskehitystä myös 2020-luvulla.
Mika Maliranta jatkaa OECD:n toimiala-analyysin työryhmän puheenjohtajana myös vuonna 20267.1.2026 16:48:21 EET | Tiedote
Laboren johtaja Mika Maliranta jatkaa OECD:n toimiala-analyysityöryhmän WPIA:n hallituksen puheenjohtajana myös vuonna 2026. Tehtävässä hän on keskeisessä roolissa tuottamassa kansainvälisesti vertailukelpoista tutkimustietoa teollisuuspolitiikasta, yritysdynamiikasta ja talouden resilienssistä – tietoa, jolla on suora merkitys Suomen kilpailukyvyn ja talouskasvun vahvistamiselle.
Kiky-sopimus osa 2 – ennen oli toisin?18.12.2025 15:54:12 EET | Blogi
Suomen kustannuskilpailukyky herättää keskustelua. Lääkkeeksi on ehdotettu palkkamalttia, minkä tavoitteena on Suomen talouden vientikysynnän kasvattaminen. Tilanne on kuitenkin erilainen kuin kiky-sopimuksen aikaan vuonna 2016, jolloin sisäistä devalvaatiota viimeksi käytettiin. Kotimaisen kysynnän heikentäminen on Suomen taloustilanteessa huono ratkaisu.
Ennustearvio: Taantumaa ennen talouskasvua17.12.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Työn ja talouden tutkimus LABORE julkisti syksyn talousennusteensa syyskuun 25. päivänä. Sen mukaan talous kasvaa kuluvana vuonna 0,6 prosenttia ja kiihtyy ensi vuonna 1,5 prosenttiin. Tänä vuonna talouskasvu jää kuitenkin syyskuussa ennustamaamme heikommaksi. Tulevan vuoden ennuste on edelleen uskottava, mutta edellyttää kotimaisen kysynnän ripeää elpymistä. Ennustearvio on jälkitarkastelu Laboren viimeisimmästä talousennusteesta noin kolme kuukautta sen julkaisun jälkeen. Ennustetta verrataan viimeisimpiin kansantalouden neljännesvuositietoihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

