Venäjän sota Ukrainaa vastaan hidastaa teollisuuden kasvua merkittävästi
14.6.2022 10:00:00 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Työn ja talouden tutkimus Labore julkaisi toimialaennusteen vuosille 2022–2023 tiistaina 14.6.2022. Toimialaennusteessa käydään läpi teollisuuden, rakentamisen, kaupan, majoitus- ja ravitsemustoiminnan sekä liike-elämän palveluiden suhdannenäkymät.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan kasvunäkymät heikentyivät koko Euroopassa. Tämä lisäksi Suomen ja Venäjän välisen kaupan, josta on valtaosin vastannut teollisuus, oletetaan surkastuvan lähes täysin. Ukrainan sodan talousvaikutukset näkyvät Suomessa erityisesti teollisuudessa heikentyneiden vientinäkymien kautta. Teollisuuden hidas kasvu vaikuttaa myös muun talouden kasvuun kielteisesti.
Pandemia kohteli eri toimialoja hyvin eri tavoin. Moni ala palautui pandemiasta suurelta osin jo viime vuonna, mutta loppuvuodeksi heikentynyt pandemiatilanne hidasti tiettyjen alojen palautumista. Esimerkiksi majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä kuljetus ja -varastointi ovat tällaisia aloja. Niiden oletetaan kasvavan tänä vuonna vahvasti palautumisen takia, vaikka Venäjän-kaupan ja turismin loppuminen heikentävät kuitenkin molempien alojen näkymiä.
Rakentaminen ei juurikaan supistunut pandemian aikana, mitä voi pitää yllättävänä. Suurelta osin tätä selittää julkisten rakennusinvestointien merkittävä kasvu vuonna 2020. Rakentamisen näkymät ovat nekin heikentyneet yleisen talouskasvun hidastuessa. Uudet investoinnit esimerkiksi fossiilivapaaseen energiaan ja yritysten uudelleen organisointiin tukevat rakentamisen kasvua.
”Pandemia sai aikaan ainutlaatuisen talouskriisin, joka kohteli eri toimialoja hyvin erilaisesti. Pandemian talousvaikutukset näyttäisivät nyt suurelta osin väistyvän. Venäjän sota Ukrainaa vastaan on ajanut Euroopan heti uuteen kriisiin. Myös tämän kriisin talousvaikutukset kohdentuvat epätasaisesti eri aloille. Talouskriisien yhteydessä talousennusteisiin liittyy tavallista enemmän epävarmuutta ja nyt niitä on kaksi peräkkäin.”, tiivistää toimialaennusteesta vastaava Laboren ennustepäällikkö, erikoistutkija Sakari Lähdemäki.
Kaupanala näyttäisi selvinneen pandemiasta hyvin ja kokonaisuudessaan ala kasvoi vuosina 2020–2021. Tänä vuonna kaupanalan näkymiä heikentää pandemian aikana kasvaneen tavarakysynnän palautuminen takaisin palveluihin. Lisäksi kuluttajien heikentyvä ostovoima hidastaa kasvua.
Liike-elämän palvelut jatkavat selkeässä kasvussa tänä ja ensi vuonna. Valtaosa näistä aloista sopeutui etätyöskentelyyn hyvin eikä pandemia siten supistanut näitä aloja merkittävästi, joitain poikkeuksia lukuun ottamatta. Näistä aloista tietojenkäsittelypalveluilla, joka pitää sisällään ohjelmointityön, on hyvät kasvunäkymät. Yleinen talouskasvun hidastuminen vaikuttaa kuitenkin näihinkin aloihin kielteisesti.
Toimialaennusteen tilasivat Palkansaajien tutkimuslaitokselta Ammattiliitto PRO, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Paperiliitto, Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL, Rakennusliitto, Rautatiealan unioni RAU.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sakari Lähdemäkiennustepäällikkö, erikoistutkijaMakrotalouden tutkimuslohko
Puh:040 940 2830sakari.lahdemaki@labore.fiKuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Talous & Yhteiskunta 1/2026 | Velka ja varallisuus6.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisilla kotitalouksilla on tilastojen mukaan vähemmän varallisuutta kuin monilla muilla. Varallisuusvertailut maiden välillä voivat kuitenkin johtaa harhaan, ja hyvinvoinnista ne kertovat vain rajallisesti.
Nuoret eivät jää tuloissa jälkeen – koulutustason lasku on todellinen tulevaisuusriski5.3.2026 05:00:00 EET | Tiedote
Laboren rekisteriaineistoihin perustuva analyysi osoittaa, että nykyinen nuori sukupolvi ei näytä jäävän pysyvästi jälkeen vanhemmista sukupolvista elinkaaren tulokehityksessä. Sen sijaan varallisuuden kehitys on epävarmempi, ja selkein pitkän aikavälin huolenaihe liittyy koulutustason laskuun viimeisimmissä kohorteissa. Koulutusvalinnoilla ja -resursseilla on ratkaiseva merkitys tulevien vuosikymmenten kehitykselle.
Tekoäly haastaa Suomen veropohjan27.2.2026 12:53:21 EET | Blogi
Tekoäly muuttaa työn rakennetta ja arvonmuodostusta. Kun automaatio ja agenttipohjaiset työkalut korvaavat yhä useampia tehtäviä, Suomen työn verotukseen nojaava julkinen talous voi kohdata merkittäviä paineita. Miten verotuksen painopistettä tulisi siirtää, jotta hyvinvointivaltion rahoitus säilyy kestävänä tekoälyn aikakaudella?
Suomen talous ei nouse ilman osaajia – tuottavuuskuoppa syvenee, jos korkeakouluihin ei panosteta24.2.2026 12:59:19 EET | Tiedote
Suomen heikko talouskasvu on seurausta pitkästä tuottavuuskuopasta. Tutkimusnäyttö osoittaa, että korkeakoulutus – erityisesti STEM-aloilla – on ratkaiseva tekijä tuottavuuden, innovaatioiden ja julkisen talouden kestävyyden kannalta. Ilman määrätietoisia panostuksia osaamiseen Suomi uhkaa ajautua pysyvään matalan kasvun ja velkaantumisen kierteeseen.
Haluammeko auttaa vai satuttaa lapsia?13.2.2026 09:14:13 EET | Blogi
Helsingin sanomat uutisoi jonkin aikaa sitten Hallituksen esityksestä perusopetuslain muuttamisesta koskien niin sanottua osaamistakuuta. Esityksen mukaan oppilaan arvioinnista, vuosiluokalle siirtymisestä ja todistuksista säädettäisiin jatkossa entistä tarkemmin lain tasolla. Opettaja vastaisi edelleen oppilaan arvioinnista, mutta uudet selkeämmät arvioinnin kriteerit perustuisivat tulevaisuudessa entistä tarkemmin oppiaineiden tavoitteisiin ja vähimmäisosaamisen kriteereihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme