Työn ja talouden tutkimus LABORE

Venäjän sota Ukrainaa vastaan hidastaa teollisuuden kasvua merkittävästi

14.6.2022 10:00:00 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote

Jaa
Hidastuva talouskasvu jakautuu epätasaisesti eri toimialoille. Venäjän-kaupan päättyminen ja heikentynyt kansainvälinen talouskasvu heikentävät erityisesti teollisuuden näkymiä. Osa toimialoista palautuu vielä pandemiasta, esimerkiksi majoitus- ja ravitsemistoiminta ja kuljetus- ja varastointipalvelut. Kaupanalan näkymät ovat heikentyneet huomattavasti ostovoiman heikentymisen ja Venäjän-kaupan päättymisen takia. Kasvu jatkuu kohtuullisen hyvänä liike-elämän palveluiden osalta.

Työn ja talouden tutkimus Labore julkaisi toimialaennusteen vuosille 2022–2023 tiistaina 14.6.2022. Toimialaennusteessa käydään läpi teollisuuden, rakentamisen, kaupan, majoitus- ja ravitsemustoiminnan sekä liike-elämän palveluiden suhdannenäkymät. 

Venäjän hyökättyä Ukrainaan kasvunäkymät heikentyivät koko Euroopassa. Tämä lisäksi Suomen ja Venäjän välisen kaupan, josta on valtaosin vastannut teollisuus, oletetaan surkastuvan lähes täysin. Ukrainan sodan talousvaikutukset näkyvät Suomessa erityisesti teollisuudessa heikentyneiden vientinäkymien kautta. Teollisuuden hidas kasvu vaikuttaa myös muun talouden kasvuun kielteisesti. 

Pandemia kohteli eri toimialoja hyvin eri tavoin. Moni ala palautui pandemiasta suurelta osin jo viime vuonna, mutta loppuvuodeksi heikentynyt pandemiatilanne hidasti tiettyjen alojen palautumista. Esimerkiksi majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä kuljetus ja -varastointi ovat tällaisia aloja. Niiden oletetaan kasvavan tänä vuonna vahvasti palautumisen takia, vaikka Venäjän-kaupan ja turismin loppuminen heikentävät kuitenkin molempien alojen näkymiä. 

Rakentaminen ei juurikaan supistunut pandemian aikana, mitä voi pitää yllättävänä. Suurelta osin tätä selittää julkisten rakennusinvestointien merkittävä kasvu vuonna 2020. Rakentamisen näkymät ovat nekin heikentyneet yleisen talouskasvun hidastuessa. Uudet investoinnit esimerkiksi fossiilivapaaseen energiaan ja yritysten uudelleen organisointiin tukevat rakentamisen kasvua. 

”Pandemia sai aikaan ainutlaatuisen talouskriisin, joka kohteli eri toimialoja hyvin erilaisesti. Pandemian talousvaikutukset näyttäisivät nyt suurelta osin väistyvän. Venäjän sota Ukrainaa vastaan on ajanut Euroopan heti uuteen kriisiin. Myös tämän kriisin talousvaikutukset kohdentuvat epätasaisesti eri aloille. Talouskriisien yhteydessä talousennusteisiin liittyy tavallista enemmän epävarmuutta ja nyt niitä on kaksi peräkkäin.”, tiivistää toimialaennusteesta vastaava Laboren ennustepäällikkö, erikoistutkija Sakari Lähdemäki.

Kaupanala näyttäisi selvinneen pandemiasta hyvin ja kokonaisuudessaan ala kasvoi vuosina 2020–2021. Tänä vuonna kaupanalan näkymiä heikentää pandemian aikana kasvaneen tavarakysynnän palautuminen takaisin palveluihin. Lisäksi kuluttajien heikentyvä ostovoima hidastaa kasvua.  

Liike-elämän palvelut jatkavat selkeässä kasvussa tänä ja ensi vuonna. Valtaosa näistä aloista sopeutui etätyöskentelyyn hyvin eikä pandemia siten supistanut näitä aloja merkittävästi, joitain poikkeuksia lukuun ottamatta. Näistä aloista tietojenkäsittelypalveluilla, joka pitää sisällään ohjelmointityön, on hyvät kasvunäkymät. Yleinen talouskasvun hidastuminen vaikuttaa kuitenkin näihinkin aloihin kielteisesti. 

Toimialaennusteen tilasivat Palkansaajien tutkimuslaitokselta Ammattiliitto PRO, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Paperiliitto, Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL, Rakennusliitto, Rautatiealan unioni RAU.

 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Työn ja talouden tutkimus LABORE
Työn ja talouden tutkimus LABORE
Arkadiankatu 7
00100 Helsinki

040 940 1940https://labore.fi
Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen talouden tutkimuslaitos, jossa tehdään tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen painopistealueet ovat työn ja koulutuksen taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede. Lisäksi Labore tekee talousennusteita ja julkaisee Talous&Yhteiskunta-lehteä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE

Suomalaisia koulutusmyyttejä: Kyse ei ole kasvatustieteen ja taloustieteen vastakkainasettelusta3.11.2026 18:07:01 EET | Blogi

Kasvatustieteen ja taloustieteen vastakkainasettelu johtaa suomalaista koulutuskeskustelua harhaan, kirjoittaa Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen. Hänen mukaansa todellinen kiista koskee sitä, millaista tutkimusnäyttöä tarvitaan, kun halutaan arvioida koulutuspoliittisten päätösten vaikutuksia – ja millä perusteella väitteitä siitä, mikä toimii, voidaan pitää uskottavina.

Suomalaisia koulutusmyyttejä: Onko kehittävästä arvioinnista mitään hyötyä?26.10.2026 06:30:00 EET | Blogi

Kehittävä arviointi on suomalaisen koulutuksen arvioinnin keskeinen periaate. Mutta mistä tiedämme, parantaako se koulutusta? Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhusen Labore-blogien Suomalaisia koulutusmyyttejä -sarjan neljäs osa kysyy, miksi arviointiprosessien hyödyllisyyttä perustellaan osallistujien kokemuksilla ja mitä niiden todellisista vaikutuksista pitäisi selvittää.

Esimerkkiperheet 2026–2028: Työssäkäyvien ja työttömien ostovoima eriytyy22.10.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Laboren syksyn 2026 esimerkkiperhelaskelmissa seurataan kahdeksan kuvitteellisen kotitalouden tulojen, verojen ja veronluonteisten maksujen sekä ostovoiman kehitystä. Palkankorotukset ja vuoden 2027 veronkevennykset vahvistavat työssäkäyvien ostovoimaa, mutta työttömillä se heikkenee jokaisena ennustevuonna. Työttömien esimerkkihenkilöiden tulot jäävät suuntaa antavassa vertailussa kohtuullisen minimin alapuolelle.

Mika Maliranta selvittämään tekoälyn vaikutuksia työelämään ja työmarkkinoihin20.10.2026 12:48:42 EEST | Tiedote

Laboren johtaja Mika Maliranta on nimetty selvityshenkilöksi arvioimaan tekoälyn vaikutuksia suomalaiseen työelämään ja työmarkkinoihin. Työministeri Matias Marttinen on nimennyt selvityshenkilöiksi lisäksi Maija Hovilan ja Teemu Roosin. Selvityksen tavoitteena on esittää johtopäätökset ja toimenpidesuositukset siitä, miten Suomi voi hyödyntää tekoälyn mahdollisuudet ja tukea ihmisiä ja työpaikkoja muutokseen sopeutumisessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye