Venäjän sota Ukrainaa vastaan hidastaa teollisuuden kasvua merkittävästi
14.6.2022 10:00:00 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Työn ja talouden tutkimus Labore julkaisi toimialaennusteen vuosille 2022–2023 tiistaina 14.6.2022. Toimialaennusteessa käydään läpi teollisuuden, rakentamisen, kaupan, majoitus- ja ravitsemustoiminnan sekä liike-elämän palveluiden suhdannenäkymät.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan kasvunäkymät heikentyivät koko Euroopassa. Tämä lisäksi Suomen ja Venäjän välisen kaupan, josta on valtaosin vastannut teollisuus, oletetaan surkastuvan lähes täysin. Ukrainan sodan talousvaikutukset näkyvät Suomessa erityisesti teollisuudessa heikentyneiden vientinäkymien kautta. Teollisuuden hidas kasvu vaikuttaa myös muun talouden kasvuun kielteisesti.
Pandemia kohteli eri toimialoja hyvin eri tavoin. Moni ala palautui pandemiasta suurelta osin jo viime vuonna, mutta loppuvuodeksi heikentynyt pandemiatilanne hidasti tiettyjen alojen palautumista. Esimerkiksi majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä kuljetus ja -varastointi ovat tällaisia aloja. Niiden oletetaan kasvavan tänä vuonna vahvasti palautumisen takia, vaikka Venäjän-kaupan ja turismin loppuminen heikentävät kuitenkin molempien alojen näkymiä.
Rakentaminen ei juurikaan supistunut pandemian aikana, mitä voi pitää yllättävänä. Suurelta osin tätä selittää julkisten rakennusinvestointien merkittävä kasvu vuonna 2020. Rakentamisen näkymät ovat nekin heikentyneet yleisen talouskasvun hidastuessa. Uudet investoinnit esimerkiksi fossiilivapaaseen energiaan ja yritysten uudelleen organisointiin tukevat rakentamisen kasvua.
”Pandemia sai aikaan ainutlaatuisen talouskriisin, joka kohteli eri toimialoja hyvin erilaisesti. Pandemian talousvaikutukset näyttäisivät nyt suurelta osin väistyvän. Venäjän sota Ukrainaa vastaan on ajanut Euroopan heti uuteen kriisiin. Myös tämän kriisin talousvaikutukset kohdentuvat epätasaisesti eri aloille. Talouskriisien yhteydessä talousennusteisiin liittyy tavallista enemmän epävarmuutta ja nyt niitä on kaksi peräkkäin.”, tiivistää toimialaennusteesta vastaava Laboren ennustepäällikkö, erikoistutkija Sakari Lähdemäki.
Kaupanala näyttäisi selvinneen pandemiasta hyvin ja kokonaisuudessaan ala kasvoi vuosina 2020–2021. Tänä vuonna kaupanalan näkymiä heikentää pandemian aikana kasvaneen tavarakysynnän palautuminen takaisin palveluihin. Lisäksi kuluttajien heikentyvä ostovoima hidastaa kasvua.
Liike-elämän palvelut jatkavat selkeässä kasvussa tänä ja ensi vuonna. Valtaosa näistä aloista sopeutui etätyöskentelyyn hyvin eikä pandemia siten supistanut näitä aloja merkittävästi, joitain poikkeuksia lukuun ottamatta. Näistä aloista tietojenkäsittelypalveluilla, joka pitää sisällään ohjelmointityön, on hyvät kasvunäkymät. Yleinen talouskasvun hidastuminen vaikuttaa kuitenkin näihinkin aloihin kielteisesti.
Toimialaennusteen tilasivat Palkansaajien tutkimuslaitokselta Ammattiliitto PRO, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Paperiliitto, Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL, Rakennusliitto, Rautatiealan unioni RAU.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sakari Lähdemäkiennustepäällikkö, erikoistutkijaMakrotalouden tutkimuslohko
Puh:040 940 2830sakari.lahdemaki@labore.fiKuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Helleaallot, pandemiat ja hintashokit paljastavat sosiaaliturvan aukot1.7.2026 08:20:30 EEST | Tiedote
Sään ääri-ilmiöt, pandemiat, inflaatio ja velkakriisit näyttävät erilaisilta kriiseiltä, mutta kotitalouksien arjessa ne voivat johtaa samaan lopputulokseen: työnteko vaikeutuu, ruoan ja energian hinta nousee ja toimeentulo joutuu äkillisesti koetukselle. Vastapainon tuoreessa Globaali sosiaalipolitiikka -teoksessa julkaistu luku "Talousshokit ja -kriisit hyvinvoinnin haasteena" tarkastelee, miten matalan ja keskitulotason maat ovat vastanneet talousshokkeihin sosiaali- ja talouspolitiikan keinoin. Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölän yhdessä tutkijaryhmän kanssa kirjoittamassa luvussa korostetaan, että kriisinkestävyys rakennetaan ennen kriisiä: toimivat tukiohjelmat, maksujärjestelmät, veropohja ja julkiset instituutiot ratkaisevat, kuinka nopeasti toimeentuloa suojaava tuki saavuttaa tarpeessa olevat.
Tutkimus: Alustatyöntekijät eivät ole yhtenäinen ryhmä Suomessa30.6.2026 11:28:18 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus tuo kansallisesti edustavan kysely- ja rekisteriaineiston avulla tutkimustietoa siitä, ketkä tekevät alustatyötä Suomessa ja miten alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön. Tulosten mukaan alustatyön tekeminen on voimakkaasti yhteydessä ulkomaalaistaustaan, mutta paikan päällä ja verkossa tehtävän alustatyön tekijäprofiilit poikkeavat selvästi toisistaan. Paikan päällä tehtävä alustatyö liittyy erityisesti ulkomaalaistaustaan ja kaupunkiasumiseen, kun taas verkossa tehtävä alustatyö on yhteydessä sekä korkeampaan koulutustasoon että matalampaan tulotasoon. Tutkimus osoittaa myös, että alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön eri tavoin kuin perinteinen usean työn tekeminen.
Tarveperusteinen rahoitus ja arvioinnin haasteet23.6.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Tarveperusteisen rahoituksen tavoitteista vallitsee Suomessa laaja yksimielisyys, mutta järjestelmän vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa ilman tarkkaa tietoa rahojen lopullisesta kohdentumisesta. Jos emme tiedä, kuinka paljon rahoitusta yksittäiset koulut saavat ja mihin sitä käytetään, emme myöskään voi luotettavasti arvioida, kaventaako rahoitus koulutuksellisia eroja.
Tekoälyn tuottavuus- ja työllisyysvaikutukset – mitä on luvassa lähivuosina?18.6.2026 06:45:00 EEST | Blogi
Tekoälyn vaikutukset työpaikkoihin ja tuottavuuteen eivät todennäköisesti näy yhdessä yössä. Taloustieteellinen tutkimus viittaa siihen, että suurimmat vaikutukset syntyvät viiveellä, kun yritykset uudistavat toimintatapojaan, tuotteitaan ja liiketoimintamallejaan uuden teknologian ympärille. Suomen kannalta ratkaisevaa on, onnistuuko talous luomaan ympäristön, jossa osaaminen, innovaatiot ja kasvuyritykset pääsevät skaalautumaan.
Julkisen talouden sopeutus ei ole yksinkertainen valinta leikkausten ja veronkorotusten välillä16.6.2026 06:45:00 EEST | Tiedote
Suomen julkisen talouden sopeutuksessa on kyse paitsi menoleikkausten ja veronkorotusten välisestä valinnasta, myös siitä, mihin julkiset resurssit kohdistetaan. Mika Malirannan tuore Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa julkaistu pääkirjoitus korostaa, että aiemmat vahvat johtopäätökset menoleikkausten paremmuudesta ovat selvästi epävarmemmalla pohjalla kuin on usein ajateltu. Talouspolitiikassa jokaisella eurolla on vaihtoehtoiskustannus: esimerkiksi perintöveron poistoa ei voi arvioida irrallaan siitä, mitä vaihtoehtoisella verotulon käytöllä tai menetyksen kattamisella saavutettaisiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme