ETLA ennustaa: Julkinen talous tasapainossa viimeistään ensi vuonna

Etlan ennuste tiivistettynä:

• Kokonaistuotanto kasvaa 2,8 prosenttia vuonna 2018, jolloin ylitetään vuoden 2008 tuotannon taso. Kasvu on 2,4 prosenttia vuonna 2019 ja 1,9 prosenttia vuonna 2020. Kasvu on lähivuosina nopeampaa kuin tuotantopotentiaalin kasvu.
• Hyvän talouskehityksen keskeinen syy on maailmantalouden vahva veto, jonka hyödyntämistä kohentunut kilpailukyky tukee.
• Suomen vientimarkkinoiden ripeä kasvu jatkuu hieman hidastuen ja viennille tärkeät investoinnit lisääntyvät yhä tuntuvasti. Tänä vuonna viennin määrä kasvaa neljä prosenttia. Kasvu hidastuu runsaaseen 3,5 prosenttiin vuonna 2019 ja 2,5 prosenttiin vuonna 2020.
• Ansiotason nousu ja työllisyyden koheneminen tukevat kotitalouksien ostovoimaa ja yksityinen kulutus kasvaa tänä vuonna pari prosenttia. Vuosina 2019–2020 inflaation nopeutuminen hidastaa kulutuksen kasvun noin 1,7 prosenttiin.
• Investointien kasvu hidastuu monien suurten hankkeiden valmistuttua kolmeen prosenttiin vuonna 2018. Vuonna 2019 kasvu nopeutuu jälleen noin 4,5 prosenttiin.
• Työttömyysaste laskee tänä vuonna 8,1 prosenttiin, ensi vuonna 7,7 prosenttiin ja 7,4 prosenttiin vuonna 2020. Vuonna 2022 päästään jo 6,9 prosenttiin edellyttäen, että työn kysyntä ja tarjonta saadaan paremmin kohtaamaan toisensa.
• Julkinen talous on suunnilleen tasapainossa vuonna 2019, ehkä jo vuonna 2018.

HALLITUKSEN TYÖLLISYYSTAVOITE ON LÄHELLÄ TOTEUTUMISTA

Vahvistunut talouskasvu on parantanut työllisyyttä. Etla ennustaa kehityksen jatkuvan siten, että työllisyys lisääntyy noin 100 000 henkilöllä vuodesta 2015 vuoteen 2019. Työllisyysaste nousee näin 71,6 prosenttiin. Hallituksen tavoite 110 000 uudesta työpaikasta ja 72 prosentin työllisyysasteesta on siis lähellä toteutumista.

Työllisyyden paraneminen tukee yksityistä kulutusta ja inflaatio nousee maltillisesti. Tänä vuonna kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan 1,2 prosenttia ja ensi vuonna 1,5 prosenttia. Vuonna 2020 kuluttajahinnat kohoavat 1,9 prosenttia. Tällöin nouseva korkotaso osaltaan kiihdyttää inflaatiota.

Etla arvioi, että EKP lopettaa arvopaperiostot vuoden 2018 lopussa, mutta ohjauskoron nosto jää vuoden 2019 toiselle vuosipuoliskolle.

JULKINEN TALOUS TASAPAINOTTUU VUONNA 2019 JA VALTIONTALOUS VUONNA 2021

Etla arvioi, että ensi vuonna julkisen talouden alijäämä lähes poistuu 0,1 prosenttiin bkt:sta - valtion vajeen pienentyessä alle prosenttiin bkt:sta – säästötoimien ja taloudellisen kasvun ansiosta. Uusimpien tilastotietojen pohjalta arvioituna tasapaino voi toteutua jo tänä vuonna. Julkisen velan bkt-suhde alenee ensi vuonna 59,4 prosenttiin. Vuonna 2020 koko julkinen sektori kääntyy ylijäämäiseksi 0,4 prosenttiin bkt:sta. Valtion vaje on tällöin 0,3 prosenttia bkt:sta ja julkisen velan bkt-suhde laskee 57,6 prosenttiin.

Suotuisan kehityksen edellytyksenä on julkisen sektorin meno- ja tulokurin jatkuminen. Valtiontalous tasapainottuu vuonna 2021. Suomi täyttää siis selvästi julkisen sektorin vajeen kolmen prosentin tavoitteen ja nopeutunut talouskasvu on helpottanut myös 60 prosentin velkakriteerin täyttymistä.

ENNUSTETTUA HUONOMPAAN KEHITYKSEEN SYYTÄ MYÖS VARAUTUA

Etlan ennuste lähtee siitä, että maailmantalouden kasvu jatkuu ripeänä ainakin vuoden. Riski ennustettua huonommasta kehityksestä on kuitenkin yhä olemassa, muistuttaa Etlan suhdanteista vastaava tutkimusjohtaja Markku Kotilainen.

-        Rahapolitiikka on kiristymässä Yhdysvalloissa ja pian myös euroalueella. Tämä synnyttää potentiaalisen riskin rahamarkkinoille ja sitä kautta myös reaalitalouteen. Huolta aiheuttavat yhä presidentti Trumpin protektionistiset linjaukset. Viime aikoina jopa kauppasodan uhka on alkanut näyttää todelliselta, Etlan Kotilainen arvioi.

Etla ennustaa kuluvalle vuodelle nyt 2,8 prosentin talouskasvua. Vielä viime syyskuussa ennuste laadittiin kahden prosentin kasvulle. Kotilaisen mukaan korjaus johtuu pääasiassa kansainvälisen talouden voimakkaammasta kasvusta, mikä näkyy parantuneina viennin näkyminä.

-        Ennustettu varsin hyvä vientimenestys perustuu siihen, että kustannuskilpailukyky jatkaa lievää paranemista lähivuosina. Tämä edellyttää palkkamaltin jatkumista myös meneillään olevan sopimuskauden jälkeen, hän toteaa.

 

Suhdanne-julkaisun verkkoversio on luettavissa 20.3. alkaen osoitteessa www.suhdanne.fi. Verkkoversion kuviot ja taulukot voi myös ladata omalle koneelleen, samoin Suhdanne-julkaisun tekstit pdf-tiedostoina. Suhdanne-ennusteen ohella julkaisu sisältää artikkeleita ajankohtaisista aiheista: Markku Kotilainen käsittelee talouspoliittista tilannetta euroalueella ja Suomessa, Tero Kuusi arvioi julkisen talouden EU-sääntöjen toimivuutta ja Jyrki Ali-Yrkkö, Annu Kotiranta ja Ilkka Ylhäinen tarkastelevat erityyppisten yritysten roolia kasvussa ja työllisyydessä.